tiistai 27. syyskuuta 2016

NINA LUNA edt by NINA RICCI



Nina Ricci tuo mulle mieleen lapsuuden. Äiti toi
ulkomailta itselleen Ninan tuoksuja ja taisi joku lapsikin niitä itseensä suihkia. 

Nina Ricci tuo nyt syyskuussa markkinoille uuden tuoksun: NINA LUNA EdT.

Tuoksu on voimakas ja ihollani se kestää koko työpäivän. Tuoksu kuuluu kukkaistuoksujen sarjaan, mutta ei oo sellainen kepeä sitten yhtään. Vähän mä nuuskuttelin, että onko kyseessä ikäihmisten kuitenkin parfyymi, mutta saamani palautteen mukaan sopii mulle. Kepeisiin kukkaistuoksuihin tottuneelle tämä oli voimakkaampi ja jotenkin terävä.

Tässä tuoksussa on jotain tuttua, mutta en vieläkään saa päähäni mitä...






Tuoksua kuvaillaan sanoin:itsenäinen, provosoiva, intensiivinen ja viettelevä. Sopii siis aikuiselle naiselle, kuten meikäläiselle. Pullo on kuin sininen omena.




Tuoksussa on makeaa karamelliä ja vaniljaa, mustikkaa,  sekä appelsiininkukkaa. Itse erotin vaniljan vahvimpana tuoksuna.

Tällä tuoksulla on myös kaksossisko, Nina Ricci, Nina EdT.

Ovatko Riccin toksut sulle tuttuja? Assosioitko ne johonkin, kuten minä lapsuuteeni?


*saatu blogiin




.



maanantai 12. syyskuuta 2016

LIVBOX syyskuu 2016




Heti alkusanoina: Tämä oli paras boxi ikinä. Sisältöön olivat vaikuttaneet muutamat kauneusbloggaajat. Ehkä mäkin jonain päivänä saan tungettua hittituotteeni laatikkoon.


LUMENE 
Sensitive touch eye makeup remover
Vesiliukoiselle silmämeikille. Öljytön. Boxissa 100 ml /6.90e.
Tosi hyvä, ei tehnyt sitä mitä moni muu: kirvellyt.
Poisti yhdellä pyyhkäisyllä, eikä tarvinnut hinkuttaa.



ISADORA
Inliner Kajal
Käytetään sisärajaukseen. (9.90 e)
Tämä meni teinille silmiä suurentamaan. Mun tekee vähän pahaa laittaa sisärajauksia, joten nynnyynnyin. 


MAKIASH
Kynsilakka
Sain jännän sävyn, vähän vihreä, vähän harmaa. Ihanan iso suti tässä.
Saatavilla Ellokselta 11,90 e. 


KORRES
BASIL LEMON suihkugeeli
Kreikan helmi, Korresta aina tuon kun ulkomaille pääsen.
Suomessa näillä on tietty kalliimpi hinta kuin paikan päällä. (250 ml/13,50e)
Ihana sitruunainen tuoksu. Ens kesänä lähen satavarmasti Kreikkaan, koska tänä kesänä en päässyt. Tuon tätä litroittain.


SCHWARZKOPF PROFESSIONAL
BC BONACURE MOISTURE KICK hoitosuihke
No jihuu, mä oon käyttänyt tätä jo 90-luvulla.
Sileyttää karhean tukan ja tuoksuu samalta kuin ennen vanhaan. Tää on ihan mahtava tuote! (200 ml/12,90e)


CUTRIN 
CHOOZ REFRESHING kuivashampoo
En ollut tätä ikinä kokeillut, koska oon Batistemuija. 
Tuoksuu kampaamolta ja hoitaa hommansa. 
(15,90/200 ml)



DERMALOGICA
MULTIVITAMIN THERMAFOLIANT kuorinta
No nyt on luksusta kasvojen iholle. Hoitava vitamiinkuorinta, joka yhdessä veden kanssa aktivoituu tekemään hommansa lämpökuorintana. Tällaistakaan en ollut koskaan ennen kokeillut. Aika tyyris duunarille 82e/75 ml. Mutta worth it.



Kaiken kaikkiaan aivan upea boxi, jossa oli mulle kivoja uutuuksia ja vanhoja tuttujakin.

Tykkäsitkö sä?


Ps. Olette varmaan huomanneet, että blogistani puuttuu portaalin banneri. Juu, totta on: En kuulu enää blogiyhteisöön. Suurempia skandaaleita ei päätökseeni irtisanoutua liity. 








lauantai 3. syyskuuta 2016

IsaDora Bohemian Flair

No nyt on daamilla niin paljon huulituotteita testissä että!

IsaDoran syysmeikkikokoelmasta Bohemian Flair sain testiin osan, itselleni tärkeimmät:
luomivärit ja huulituotteet.

Kokoelman painopiste  onkin huulissa: Lip Desire Sculpting Lipstick -huulipuna ja Lip Desire Sculpting Lipliner Waterproof -huultenrajauskynä muotoilevat huulia ja tekevät niistä täyteläisemmän. 

Meidän teinillä on huulikausi meneillään ja tuotteet lähtivät käsistäni yläkerran huoneeseen. Siellä fanitetaan kovasti Kylie Jenneriä ja oon kauhulla katsellut, kuinka huulia meikataan yli rajojen. Mutta se onkin nyt muotia, taisi olla muuten ysärilläkin. Kaikki kuvat ovat mun vanhimman tytön ottamia.




 Lip sculpting -efektin luomiseksi huulet rajataan huultenrajauskynällä. Huulet voi rajata myös hieman huulen rajan yli, jolloin huulista tulee entistä runsaamman näköiset. Huultenrajauskynän jälkeen huuliin levitetään huulipuna. Huulipunan ja huultenrajauskynän sävyt on nimetty samalla nimellä, eli jokaiseen huulipunasävyyn löytyy yhteen sopiva huultenrajauskynä.


Mä oon itse taas poskipunien suurhinkuttaja, niitä kuluu hurjasti. Mun silmät vie muuten kaiken huomion naamasta, niin pitää poskiakin huomioida.

Perfect Blush –poskipuna (14,50e ) tuo kasvoille  hehkua. Perfect Blush -huulipunasta tulee syyskokoelmassa myyntiin kaksi sävyä, ja valikoima laajenee lokakuussa kahdella lisäsävyllä.


Kuvissa sävyt 58 Soft Coral ja 66 Bare Berry


No entäs luomivärit sitten. IHANAA!



Eye Shadow Quartet (16,90 e)
09 Vintage Velvet (kausisävy)
10 Soft Suede.
Yleensähän ajatellaan, ettei ruskeasilmäisen pitäs käyttää ruskeaa luomaria. Mä käytän (ja pinkkiä ja lilaa ja kultaa, you name it). Näissä oli tosi hyvä pigmentti ja vähän kiiltoakin, mikä kuulemma korostaa ryppyjä.

 Tässä 10 soft suede-paletilla tehty meikki.



Ja tässä 09 Vintage Velvet. Just ihanat!





Seuraavaks sitten juttua Lórealin syksyhommeleista. En itsekään malta odottaa!




torstai 1. syyskuuta 2016

Rimmel London ja Kate Moss

Hei jess ja jihuu, täällä ollaan. Siviilissä on niin kiire viimeisten opintoviikkojen ja samanaikaisen työn kanssa, etten ole edes koneelle ehtinyt istahtamaan. Tiedän, että ymmärrätte! Syyskuussa julkaisen kosmetiikkapostauksia ja palaan perhe-elämään heti kun ehdin perhettä näkemään :)

Sitä paitsi, joulukuussa juhlitaan ammattikorkeasta valmistumista näyttävästi.




Rimmel London juhlii myös,  15-vuotista yhteistyötään huippumalli Kate Mossin kanssa, ja lanseeraa juhlavuoden kunniaksi Katen nimeä kantavan huulipuna- ja kynsilakkakokoelman. Kokoelmassa on kuusi huulipunaa ja kolme kynsilakkaa Mossin suosikkisävyissä, klassisessa punaisessa ja tyylikkäässä nudessa. Juhlakokoelman sävyt edustavat Katen monipuolista tyyliä punaiselta matolta rentoon boho chic -tyyliin.


Kokoelmassa on 3 Super gel-kynsilakkaa, kuvassa niistä kaksi 044 Rock N Sparkle ja 071 Guilty Pleasure (ovh 6,90) . Ensin laitetaan kaksi kerrosta värilakkaa ja kuivumista aktivoidaan laittamalle päälle kerros päällyslakkaa. Lähtee pois tavallisella kynsilakan poistoaineella. 





Lasting Finish Lipstick by Kate julkaistiin itseasiassa jo 5 vuotta sitten, mutta nyt juhlavuoden kunniaksi huulipunassa on kuusi uutta sävyä. Näissä on aivan mieletön pigmentti, siis silleen että olen aamulla laittanut ja seuraavaksi vasta iltapäivällä.

51 Muse Red. Tumma punainen
52 Idol Red, Rohkea punainen
53 Retro Red, Marjaisa punainen
56 Boho Nude ,Karamellinen nude
54 Rock N Roll Nude, Persikkainen, luonnollinen nude
55 My Nude,  Beige nudesävy



Huulipunien suositushinta noin 7e,

Mitä teille kuuluu ja onko ollut ikävä?


*meikit saatu


tiistai 16. elokuuta 2016

EVO Ritual Salvation Care Shampoo ja Conditioner

Älkää kertoko meidän tytöille, että äiti leikkasi parhaalta lapsuusajan barbilta hiukset tätä varten. Oops. 



Kesällä multa ajettiin tukka ihan siiliksi ja päälle jätettiin liuhuke, josta olen ittelleni minnirusettia veivannut. Kun kuulin näyttäväni munapäältä, lopetin ponnarin pitämisen ja jäääääärkytyin siitä, miten mun tukka oli haperoitunut.

Tuli siis passeliin saumaan testiin EVO:n mahtavat tuotteet elikkäs EVO Ritual SalvationCare Shampoo ja hoitsikka. Linkkejä klikkaamalla päädyt idhair.fi-sivuille, joka on suomalainen kauneus- ja hyvinvointituotteisiin erikoistunut verkkokauppa. Valikoimassa on noin 2000 tuotetta.



Shampoosta luvataan seuraavaa:

 Hoitava shampoo, joka puhdistaa ja korjaa ja vahvistaa hiuksia sekä suojaa hiusväriä haalistumiselta. Sulfaation koostumus ei vaahtoa kovin runsaasti, jolloin shampoo pesee hellävaraisemmin. Sopii värjätyille, hauraille ja vahingoittuneille hiuksille.

Pitääkö lupaukset paikkansa?      
       
Tuoksu on aivan arvatkaa mikä: Ihana! Vähän Aussietuotteiden kaltainen, naisellinen ja säilyvä. Hiukset ovat pelkän shampoon jäljiltä silkkiset, enkä jokaisella pesulla edes hoitsikkaa laittanut. Lopputuloksena oli kiiltävä ja tuoksuva fleda.

Hoitoaineesta sanotaan näin:

Täyteläinen hoitoaine, joka korjaa hiuksia ja tekee hiuksista pehmeät sekä ehkäisee hiusväriä haalistumasta. Vahvistaa ja kosteuttaa hiuksia, palauttaa hiusten kiillon, ehkäisee auringon haittavaikutuksia sekä parantaa hiusten kammattavuutta.

Menikö noin?

Mullahan ei ole varsinaista väriväriä, vaan ainoastaan oma tyvi ja lopuissa vaalennus. Haalistumisesta en siis osaa sanoa yhtä paljon kuin esimerkiksi punaisuutta ylläpitävät daamit. Hiukset tuntuivat ihan hirmu liukkailta hoitoaineen jälkeen, ihan kuin öljyssä olisivat uineet. Ja sama IHANA tuoksu tässäkin! 




Tältä näyttää tukkahius ilman muotoilutuotteita, luonnollisesti kuivaneena. Naamassakaan ei ole meikkiä.

Onko EVO teille tuttu sarja?




*kursiivit lainattu idhair.fi
*tuotteet saatu blogiin 

perjantai 12. elokuuta 2016

Kuustoista vuotta naimisissa eli kooste kaikkien aikojen rakkaustarinasta




Tämä on kooste rakkaustarinastamme, alkuperäiset tekstit julkaistu viime vuonna. Sama juttu pätee edelleen, joten here you go.



Vuonna 1998 olin vielä tummaotsatukkainen hotelliduunari ja aloitin opiskelut tunnetussa ravintolakoulussa Helsingissä. Olin hakenut kansainväliselle luokalle opiskelemaan, tarkoittaen sitä että opiskeluun sisältyisi automaattisesti ulkomaanjakso. Runsaasta hakijamäärästä johtuen (oikeasti huonon ruotsin taidon vuoksi) pääsin  ainoastaan tavalliselle luokalle.

Koulu tarjosi lohdutuspalkintona  mahdollisuuden  toimia kouluumme saapuvien vaihto-oppilaiden tutorina. Mä oon vähän silleen, että jos on paljon hakijoita ja halukkaita, niin haen vaan nähdäkseni, että pääsenkö. Enkä välttämättä kuitenkaan mene (kuten en mennyt lentoemäntäkurssillekaan, jonne pääsin. En tajua miksi piti sinnekin hakea, kun inhoan lentämistä). No, musta tuli sitten tutor ryhmälle, jossa oli eri maista tulevia kokki/tarjoilijaopiskelijoita. Piti keksiä ohjelmaa ja kuljettaa sakkia ympäri Stadia. Mikäs siinä, silloin join vielä kolaavahvempaa ja baarielämä oli muutenkin luontevaa.

Syyskuun lopussa tää porukka sitten tuli. Ja se oli oikeasti love at first sight. Mun mies oli aivan kauhusta kankea, ekaa kertaa ulkomailla. Laukkuun oli pakattu 20 kg geeliä, koska tukka oli tärkeä eikä hiustuotteiden saatavuudesta ollut varmuutta netittömänä aikana. Mä muistan, kun katsoin, että onpa siis ONPA ihanat vihreät silmät. Tuli sellainen nynny olo, etten oikein osannut puhuakaan tai ainakaan olla luonteva.




Mun mies on englantilainen, minkä jotkut jo tiesivätkin. Tutorointi kesti pari viikkoa ja sinä aikana olimme jossain maastoretkillä ja tutustuttiin. Ei edes pussailtu, koska koin sen olevan epäeettistä tai jotain. Vaihto-oppilaat jatkoivat koulun ulkopuolista olemistaan Suomessa ja me olimme vikana yhteisenä iltana sopineet lappuviestein treffit. Ai miksi lappuviestein? Koska en ymmärtänyt mieheni puheesta sanaakaan. Sellaista syvää etelä-Englannin aksenttia, jossa kellon ajat ilmoitettiin eri tavalla kuin meidän kouluissa opetettiin. Mentiin leffaan ja arvatkaa mitä. Sen jälkeen mentiinkin kihloihin. Olimme tunteneet (tai siis olleet samoissa porukoissa) kaksi viikkoa. Miellä molemmilla oli vahvat intuitiot, että tää on nyt tässä. Kaiken lisäksi olin nähnyt vision aiemmassa parisuhteessa, jossa vieras mies pitelee vauvaani sylissä tuntemattomassa asunnossa. Tämä oli se mies. Näistä etiäisistä voisinkin joskus kertoa lisää.

Muut ihmiset olivat vähän kauhuissaan impulsiivisen päätöksen suhteen, mutta ei se mua haitannut. Mulla oli mennyt ihan ohi tieto siitä, että kihlattuni olisi Suomessa vain puoli vuotta. Oli kyllä kerrottu, mutta en tajunnut. Vaihto-ohjelma oli kaksiosainen ja hänen piti jatkaa matkaa toiseen maahan. Mäkin olin alkusyksystä laittanut omat ulkomaan vaihtohakemukset vetämään peruutuspaikkojen toivossa. Puoli vuotta meni hirveen nopeasti. Asuttiin mun solukämpässä ja aiheutettiin pahennusta. Asuimme miehen solukämpässä ja sekään ei oikein ollut kivaa.

Sitten mulle tuli ilmoitus, että pääsen vaihtoon Englantiin. Samaan kaupunkiin, pukkukylään, josta mieheni on alunperin kotoisin. Oli erinäisiä tunnetiloja ja ajatuksia. Miten mä voin olla sen kotikaupungissa, kun hän on eri maassa? Miks mut sinne laitetaan, kun siellä ei ole kukaan ennen vaihdossa ollut? Menin silti ja mies toiseen maahan. Siellä mä istuin kukkuloiden keskellä ja kaipasin. Mies istui jossain Alpeilla ja kaipasi kanssa. Tein tarjoilian hommia linnahotelissa ja yritin nukkua kummituksen heiluttaessa sänkyä. Ei ollut nettiä silloin kuulkaa. Oli vaan Nokian puhelimet ja kolmen tuhannen markan puhelinlaskut.

Yhtenä aamuna soitin mieheni kännykkään ja se oli pois päältä. Netittömyyden takia olin aika vauhkoissani, että nyt on joku maailman katastrofi, joka on lehdissä huomenna. Seisoin ja soitin ja istuin ja soitin. Soitin paikkaan, jossa mies oli ulkomailla töissä. " Ei ole tullut tänään töihin". No, siinä meinas jo muijalta tulla paniikki.

Illalla lähdin kavereiden kanssa baariin, koska en muutakaan osannut tehdä. Olin jo ihan suunniltani. Mulle oli tehty ansa. Mun mies oli keskeyttänyt harjoittelunsa ja olit tullut ylläriksi kotimaahansa, ruusuineen päivineen. Melkein kuolin ja kuolen vieläkin, kun ajattelen tuota.

Luonnollisesti salakuljetin ihmisen hotelliin henkilökunnan huoneeseen, jonne ei olisi saanut tuoda ulkopuolisia. Seuraavana aamuna sovittiin hääpäivä vuoden päähän. Soittelin Suomeen ilosanomaa ja aloimme järjestämään asuntohommia Helsingistä. Tässä vaiheessa olimme olleet yhdessä 5 kk.

Asiat menivät taas niin, kuten oli tarkoitettu ja saimme viikon päästä vuokrakaksion lähiöstä ja muutimme Suomeen parin kuun päästä. Siellä asuessamme menimme naimisiin ja saimme nyt 13-vuotiaan esikoisemme. Kun vauva alkoi liikkumaan, oli hissittömästä talosta päästävä pois. Muutimme paritaloon ja aloimme odottaa nyt 12-vuotiaita kaksosiamme. Onnen päiviä.
Kun kaksosetkin alkoivat liikkumaan, loppui  tila ja muutimme taloyhtiön sisällä isompaan ja aloimme odottaa nyt 8-vuotiasta vikaa vauvaamme.

Niin, nyt me ollaan oltu 16 vuotta naimisissa ja mulla on vieläkin sydänsilmät. Miehelläkin on kuulemma. Sen mä vaan sanon, että intuitioon kannattaa aina luottaa. 





MITEN NE HÄÄT MENI?


Ensin pyydän teitä kaikki lukijoita kuuntelemaan yllä olevan laulun ja astumaan asemaani päivälleen 16 vuotta sitten. Hääpäiväämme.


Kaksossisareni Sini lauloi kappaleen rakkaan isoveljeni järjestämän jousiorkesterin säestämänä. Siinä vaiheessahan en vielä itkenyt liikutuksesta , koska olin niin jännittynyt että kolmivärinen morsiuskimppu viuhui vappuviuhkana ja yrjötti. Alttarilla entinen poikaystäväni, eli nykyinen aviomies kysyi legendaarisen " Do I got Lipstick on?" saatuaan suudelmaan vitijäykknä seisovalta vaimoltaan. Samaa kysyy edelleen ja vastaus on edelleen sama: " It suits you."

Meillä oli pienet häät Katajanokan Kasinolla. Vain läheisimmät ja kivoimmat ihmiset. Ruokaa oli kuulemma buffetissa paljonkin, jotain katkaraputytinää muistan syöneeni. Paikka oli koristeltu Suomen ja Enkkulan värein, eli kukkakimput olivat sini-puna-valko. Nyt jos menisin uudestaan naimisiin, en jännittäisi enää, koska en enää ymmärrä mitä jännittämistä naimisiinmenossa on.

Haluan puhua parhaasta häälahjastamme vielä erikseen isolla kappaleella, ennen kuin julkaisen karmean hääkuvan. Isoveljeni oli säveltänyt ja sanoittanut meille kaksikielisen rakkauslaulun, jonka kuulimme ensimmäistä kertaa vasta tanssiessa. Mehän ei kumpikaan osata varsinaisesti valssata, mutta eipä tuo haittannut. Itkemiseksi meni koko väestöltä ja eniten ehkä morsiamelta. 

Paljastan ainoastaan kertosäkeen sanat, jotka menivät näin:

I love you, I Love you in english, I love you in finnish: mä rakastan sua..



Nyt mä hiljenen viikonlopuksi, koska ansaittu pusuloma kaksisteen.


tiistai 9. elokuuta 2016

Mä oon niin outo.

Hei jee, sain Outilta OUTOUSHAASTEEN. Homman pani alulle Tiia, Minäkö keski-ikäinen-blogista.
Alla lueteltuna mun arkiset outoudet. 

Oma paikka julkisessa liikennevälineessä

Mä istun aina bussissa oikealla etupenkillä ikkunan vieressä. On mennyt muutamasti pasmat aivan sekaisin, kun sunnuntain aamulähdöllä muuten tyhjässä dösässä joku on vienyt mun paikan. Koska oon perimmiltäni nynny, en oo kehdannut sanoa mitään istujalle. Seisoin matkan.  Maisema tuntuu tutummalta vakipaikasta. En myöskään voi istua takaperin, eli selkä menosuuntaan, koska maisema tulee väärinpäin.




Ruoan asettelu lautaselle
                            
 Ensinnäkin lautasen pitää olla pyöreä. Salaatti tai vihannes oikeaan yläkulmaan, peruna tai muu lisuke vasemmalle ylos, pääraaka-aine alaoikealle. Olen joutunut hämmennyksiin, jos esimerkiksi ravintolassa lautanen on neliskanttinen ja ruoat ovat väärinpäin. Joudun vaihtamaan niiden paikkaa keskenään, ennen kun voin syödä kunnolla. Himassa meillä ei ole muita kuin pyöreitä lautasia ruokakäytössä, muut ovat päätyneet koriste-esineiden alusiksi.




Värien näkeminen ihmisissä

Postaukseni aiheesta täällä Eräästäkin vaaleansinisestä ihmisestä tiesin, että vauva on tulossa (ennen kuin ihminen itse tiesi).  Väriin liittyvä tarinan kuulen ikäänkuin kuiskauksena. Kauheaa oli nähdä eräässä sisällä kytevä sairaus mudanruskeana värinä, enkä tiennyt pitikö minun siitä ihmiselle sanoa. 





Yllätystensieto

Joo, yllärijuhlat on kivoja.
Arjessa en kestä aikataulujen muutoksia, koska suurperheen pakka on etukäteen hyvin organisoitu. On hirveetä, jos juuri ennen lähtöä jonnekin, tapahtuu yllärilykkäys. Esimerkkinä:
Ollaan koko sakki menossa paikkaan xx kello 12. Olemme lähtövalmiina kello 11, jolloin selviää pesukonerikko. En kestä yhtään seurata sitä korjaamisyritystä, enkä kestä yhtään perua sovittua menoakaan. Joku jää sitä korjaamaan, että pääsen pitämään sovitusta kiinni. Kaiken lisäksi olemme paikalla jo varttia vaille.
Sama asia tapaturmain sattuessa. Mulle tulee päälle jonkinlainen transsitila, kun käsikipuista lasta lähden sairaalaan viemään. Myöhemmin ahdistaa asioiden ennakoimattomuus.


kuva täältä 



Nukkumisrituaalit

Oli työvuoro mikä tahansa, olen sängyssä kello 22. Appukissalle oma fleece ja hehkulamppu, itselläni kaksi tyynyä ja pehmolelu pään alla. Telkkari päälle. Jos en saa unta, menen jääkaapille syömään suklaata. Usein syön sitä jo ennakoiden. Herään aamuisin kello 6, vuorosta riippumatta. Tämä jäänteenä The Voicen Herättäjien kuuntelusta. Ja varpaat pitää olla peiton sisällä, koska sängynalushirviö.


Kulkeminen

Menen aina samaa reittiä, samalla puolella katua. Kuljen saman tolpan tietyltä puolelta. Tämäkin on ärsyttävää, jos on joku tiekone tai joku. Kerran pyysin rakennusmiestä siirtämään traktoria vai mikä se oli, koska mun piti päästä menemään. Siirsi.


Ketään en haasta, mutta ottakaa tämä ihmeessä! 

Oonko mä outo muka?