torstai 14. toukokuuta 2015

Kaksinaamainen kissa ja seinänlaittoa

Instagramiani seuraavat tietävät,  että elämäni ensimmäinen hoidokki on pian 15- vuotias Appukissa. Appuhan on ikänsä ollut ulkokissa, mutta muutettuamme tänne pahamaineiseen itä-Helsingin kerrostalokolhoosiin (jossa ei oikeasti ole mitään vikaa tai pahaa, paitsi se maine) on hän nauttinut eläkeiästään sisäkissana.
Kun aikoinaan asuimme miltei maalla, Appu ulkoili kaniinin kanssa. Suhde oli vakaa ja kaniini tai jänis ( en tiedä eroa), alkoi hakemaan kissaamme ulos joka ilta kello 22. Istui siis takapihallamme ja päästeli jänisten ääniä ja Appu raapi ikkunaa päästäkseen ulos.Yhdessä he loikkivat pellolla, toinen pystykorvaisena ja toinen pitkähäntäisenä.
Appukissan elämän suuri tragedia oli muutto keskustaan. Ei siksi, että se oli hienostoaluetta, vaan siksi kun talo oli liian pieni egolle. Kostoksi ihanasta keskustamiljööstä hän otti hatkat. Minä, kunnon vanhempana ja hoitajana kuulutin kadonnutta kissaa kaikilla kanavilla, hätäkeskuksesta löytöeläintaloon. Yhteydenottoja alkoi tulemaan. Ne menivät näin:

- Kissanne makaa täällä Tehtaankadun raitiovaunukiskoilla, eikä suostu liikkumaan. ( Menin ja hain, minulla oli häntä housuissa)
- Kissanne käveli juuri täällä Kirran puistossa, ei saatu kiinni ( Menin ja hain)
- Kissanne istuu Agricolan kirkon muurilla ja huutaa. ( Soitto tuli kahden jälkeen yöllä, päästyäni pyörällä paikalle, ainoastaan huuto kuului, mutta kissaa ei näkynyt missään).

Aikansa Appu sitten antoi itseänsä metsästää ja palasi kotiin, lähteäkseen uudelleen. Kolmen viikon kuluttua hän palasi ison turkin ja harmaiden varpaiden kanssa. Reissulla tapahtui jotain, mikä muutti kissan psyykettä. Appu ei halua puhua siitä edelleenkään. Pian kotiinpaluun jälkeen muutimme tänne kerrostalon yläilmoihin. Siitä on nyt 4 vuotta. 
Appu suunnittelee

Olen aina luullut, että kissat kiintyvät ihmisiin, eikä esineisiin tai vaikka tyynyihin. Olin luullut, että olen Apulle tärkein heti porsaansydämen jälkeen. Olen kuitenkin ruvennut saamaan pataan, varoittamatta. Iltarutiinit ovat edelleen samat: on oma nukkumisaluspeitto, päällispeitto ja 60 watin hehkulamppu lämmittämässä Appua. On kaksi unilelua ja minä sängyn viimeisimmässä päässä miehen kanssa. Kipuja ei kuitenkaan ole, joten voisiko tällaiseen kiukutteluun olla syynä huonejärjestyksen vaihto? Teinimme muutti vanhaan huoneeseemme ja Apun iso parisänky on nyt eri huoneessa kuin ennen. Kaikessa arvaamattomuudessaa Jone Nikulän näköinen kissamme on ihana.
Änkesin kuvaan
Jotta helatorstai ei olisi kuitenkaan lepopäivä, remppaamme olohuonetta. Eräs eläin oli repinyt seinätapetit (väärän värisiä kai) ja eräät pienemmät ihmiset olivat kaakaoineet seinät, joten täällä on tapettishow. Seuraako tästä lisää arpia Appukissan taholta vaiko rauha parisänkyymme, jää nähtäväksi.
Itsekin osallistun työtekoon jollain tavalla.

6 kommenttia:

  1. Voi Appu mitä reissulla tapahtui? Kerrotko edes meidän Oskulle ja Onnille? Meidän musta latvialainen katujen kasvatti oli kerran 4-viikkoa reissussa, kun tuli soitto että oli löytynyt 2,5km päästä. Taisteli vastaan autoon laitettaessa ja kotona söi ja lähti ja oli 2-viikkoa kateissa, luulin että oli mennyttä.

    Nyt on Onni ja Osku pian 12-vuotta ja lököttelevät aika pitkälle pihapiirissä. Viime kesänä bongasin Onnin meidän koiran kanssa lenkillä, ei ollut tuntevinaankaan vaan meni jopa köyryyn "häipykääs siitä". En tiedä kiintymyksestä, en totta tosiaan. Kotiakin vaihdettu niin tiuhaan, mutta aina ovat takaisin tulleet, meidän pojat.

    Muuten kerro Appulle terkkuja, että meidän molempia poikia on puraissut Supikoira pepusta.

    VastaaPoista
  2. Supikoiran purema aiheutti kateutta. Appua halusi välittää terveiset teille, että on pyydystänyt harakan. Ja pulun.

    VastaaPoista
  3. Aivan mahtava tämä blogisi😊 Instasta jo huomasin ja eilen illalla vihdoin kerkesin lukemaan, tykkään ja tulen kyllä toistekin lukemaa��

    VastaaPoista
  4. Jee Tiina. Kiva kun tykkäät💖💕💟

    VastaaPoista
  5. Muistan omasta lapsuudestani, että me tehtiin usein kanssa iskän kanssa tällaisia hommia.....
    Hyvää helatorstaita... Oot mun blogissani ;)

    VastaaPoista
  6. Apulle meiltä terveisiä.Kerro miten paljon me häntä rakastamme. Samalla haluamme toivottaa onnea tapetoinnissa. Outi ja Pertti

    VastaaPoista