maanantai 18. toukokuuta 2015

Kauhukeittiö

Aina joskus yritän olla kotihengetär ja menen vapaaehtoisesti keittiöhommiin. Meillä on erittäin vanha kaasuhella ja kauhua aiheuttava kaasu-uuni. Ehdimme asua tässä reilun vuoden, ennen kuin edes uskalsin laittaa uunia päälle ilman toista ihmistä.
Se, että kaasu on hajutonta ja räjähdysaltista tekee ruoanlaittotilanteista kohdallani aina kiireisiä räjähtelemispelon ollessa hyvin mielessä. Oikeastihan ei mitään vaaraa ole, käytän tätä ainoastaan tekosyynä siihen, etten tee ruokaa.
Kauhukeittiö
Eilen illalla iski sitten hillitön hinku korvapuusteihin. Oi, maitokahvia ja pullaa! Mielessäni näin ihanat ja kaunismuotoiset korvapuustit, päältä kevyesti kopsahtavat ja sisältä hieman kosteat. Prosessi ei onnistunut toivotulla tavalla. Sen lisäksi, että taikina taas liimautui kaikkiin tasoihin ja kulmakarvaan, poltin leivinpaperin avolieskalla ja pullat pikimustiksi pohjista. Joo, olen kokeillut vesimaljoja ja muita uunin pohjalla. 
Kerronkin, että en tule kertomaan ruoanlaitostani tai leipomuksistani lisempää, koska asiat eivät tästä etene. Satunnaisella nakkikuvalla saatan tosin palkita. 


Mussa on vähän suuruudenhullun vikaa muuten. Parisen vuotta sitten päätin aloittaa ompeluharrastuksen,  mistäpäs muusta kuin villakangastakista jossa on vuori. Se ei valmistunut ikinä, kun en tajunnut kaavoistakaan mitään. pakko kyllä kehua että osaan neuloa monella eri kielellä.
Oikeasti ei naurattanut
Lopuksi kaikille muille epäonnisille leipureille kannustuskuva.

10 kommenttia:

  1. Kiva blogi! Olen huono kommentoimaan mut käyn lueskelemassa. :) t. Laura aika läheltä ;)

    VastaaPoista
  2. Hehhee :D :D, Tiedän tunteen :D

    Olen elämässäni leiponut pullaa tasan kerran. Eli ikäni huomioon ottaen saavutuksella ei voi pahenmmin patsastella, Sen paremmin kuin niillä pullillakaan. Olivat tosi kauniita symmetrisen muotoisia pikkupullia, kun otin ne uunista ulos. Mutta kun niihin koski, suorastaan räjähtivät tomuna ilmaan. Liikaa jauhoa kuulemma tiesi joku ahavoitunut leipuri kertoa.. Mutta taito sekin, että sain ne edes naamioitumaan täydellisten pikkupullien näköisiksi..

    Ja asuntovaunussa meillä oli kans kaasuhella. Aina öisin nousin varmuden vuoksi haistelemaan mahdollisia kaasuvuotoja ja tarkistamaan, ettei vaan ole mikään levy (vai miksi niitä sanotaan?) unohtunut päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annukka, mä niin ymmärrän sua! Ainoa mikä tolla uunilla onnistuu on joulukinkku ☺

      Poista
  3. Siis pullan leipojassahan ei ole mitään vikaa, se on se kauhua nostattava uuni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outi, olen niin samaa mieltä! Se kostaa mulle jotain. Jos ensi kerralla uskalla laittaa sen uumeniin jotein, lopputulos on varmasti tätäkin karmeampi.

      Poista
  4. Hehee sun pullathan on koossa, mulla ne räjähti auki :) Ymmärrän niin kaasupelkofiiliksesi, sama olisi täällä. Kun muutin kotoa, eikös kämpässä ollut kaasuhella, kyllä aina mietin sen poksauttaessa käyntiin, että räjähdetäänkö tänään ja samalla koko kerrostalo.

    Kaasuhellan nimeen vannovat monet kokit, joten ehkäpä se tuosta suttaantuu, mielestäni pullat näyttävät todella herkullisilta, nam. Söisin kaikki! <3

    Kivaa tiistaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mies on oikea kokki, eli ihan siis työkseen myös ja hellassa ei hänen mukaansa ole mitään vikaa. Eikä uunissa :) Ihanaa tiistaita sullekin!

      Poista