maanantai 30. marraskuuta 2015

Uusi koti ja jalkavammat

Kehtasikin toi mun puhelimen aktiivisuusmittari sanoa muuton yhteydessä " ole aktiivisempi". Olis varmaan pitänyt laittaa taskulliset housut, että olisi tullut syyllistämätön aktiivisuustaso ja kultamitali.

Muutto meni hyvin. Kintut on yhtä kipeät kun tyttyysvuosina tarjoilijanhommien jälkeen. Yli sata purettua laatikkoa kuudessa tunnissa on uusi helsingin mestaruus ja saan siitä varmaan joltain kunniakirjan.

Eilen kävimme miehen kanssa hinkkaamassa vanhan kodin puhtaaksi. Kyllä se CillitBang vai mikä se oli toimii mustien leggareiden kanssa, nyt on valkaistut polvet. Mitään varsinaisia haikeuksia tai tunnekuohuja en kokenut edes avaimia eteenpäin antaessani. Hyvä niin.

Olen vielä kännykän varassa, joten tämä on ruma mobiilipostaus. Sori siitä.

Kotonamme näyttää tältä.
Mitäs pidät?
Yes, I love pink.

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Ilopilleri muuttotauolla

Kotonamme on nyt loppukaaos. Maalia jokapaikassa sekä pahvilaatikkoja syöviä kissoja. Perhe ruokailee olohuoneen lattialla aasialaiseen tyyliin uuden ruokapöydän ollessa vasta matkalla. Vanha meni hyväntekeväisyyteen kaupungin päihdepalveluiden päivätoimintaan.

Olen intensiivisesti kiinni ovenkarmeissa karhunkielineni ja taikasienen kanssa. Palaan uuden kodin kuulumisten kanssa ensi viikolla.

Olette ajatuksissani.
Höyhenlampun katveesta,
Taru

tiistai 24. marraskuuta 2015

Ensi kevään muotia Outin kanssa

Oltiin Outin kanssa tutustumassa Villa Tremondon ensi kevään kotkotuksiin. 

Tremondo tuo maahan naisten vaatteita ja accessoriesseja, lisäksi kodin sisustusta.  Oltiin justiinsa jouduttu sadekuuroon, eikä mulla IKINÄ ole sontsaa. Törmättiin paikalla Jaeliin ja kiertelimme tilaisuudessa kolmisteen kikattaen. Mikäs sitä tukan kuivattaisi paremmin kuin ihana seura.

 
 Oui.Oui:n mallistoon pukeutuva nainen on itsevarma, suora ja erottuva. Hän on itsenäinen, ennakkoluuloton ja ulospäin suuntautunut.

Oli siellä muitakin, kuten ilonen kaunis Karita Tykkä.

OXXO designin ihania koruja. Edblad&Co: Edblad on kokonainen lifestylebrändi sisustustuotteineen sekä vaatemallistoineen.
 
Olisitte nähneet, kuinka daamit juoksivat kiiltävää tavaraa kohti. Itseäni kiinnosti glitterkengät!
INUOVOn kengät ovat käsintehty aidosta nahkasta. Mallistot koostuvat sandaaleista, bootseista ja saappaista. INUOVO ideana on tarjota laatua edulliseen hintaan.
 

Kaikki Edbladin korut ovat laadukkasta ja kestävää kirurgin terästä ja kaikki käytettävät kivet ovat teollisia timantteja eli Cubic circonioita.
 
OXXOn ihanuuksia.

 
Rakastuin tuohon ananaskoruun. Huuuh.

Ihanaa tiistaita teille, mä meen pakkaamaan!

perjantai 20. marraskuuta 2015

The Body Shop: Frosted Plum -vartalonhoitosarja

Olettekos kuulleet ja nähneet ja tuoksuttaneet, että The Body Shop on lanseerannut vuoden 2015 joulusarjat?


Mulla on käynnissä itseni hemmottelu Frosted PLUM-sarjan tuotteilla. Bodyshop-kokeiluni alkoivat suunnilleen 25 vuotta sitten teininä. Piti matkustaa Stadiin asti Forumin Body Shopiin nuuhkimaan huulirasvoja, joista mulla oli lopulta ainakin mansikka ja persikka, kai. 

Oon käyttänyt eri vartalovoita ja lisäksi vartaloöljyjä, koska rakastan niiden marjasia tuoksuja. Suosikkini on edelleen kookoksen tuoksuinen vartalovoi Body Shopilta.

  

Frosted Plum- vartalovoi on syötävän tuoksuista, kädellä kuin sulaa jäätelöä. Luumun tuoksu sekoittuu magnoliaan ja pioniin.


Sokerinen vartalonkuorinta poistaa kuollutta ihoa  ja jättää ihon tosi silkkiseksi. Kimmeltävä vartalosuihke jättää iholle hedelmäisen tuoksun ja lievän glitteröinnin. Vartalosuihke muuten muuttuu ravitettaessa lumihiutalepalloksi. En uskonut ja sheikkasin suu auki kauan, TOIMII!

 
 

Oi että. Ihania!

 

Ravistuksen jäljiltä shokissa oleva suihke. Liike havaittavissa kuvissa, kuten innostunut hihkunta.

 
Vartalosuihke
 

The Body Shopin muut joulun 2015 kausisarjat ovat  Glazed Apple ja  Frosted Cranberry. 

Mikä on sun lempparisi The Body Shopilta?  

torstai 19. marraskuuta 2015

Kokopinkki mimmi

Mulla on aiemmin ollu tukassa helmiäissävy. Oon pari viikkoa liikkunut karsean juurikasvun kanssa ja tänään aamulla ehdin vihdoinkin luottokampaajani Aysen tuoliin.


Mä pyysin "jotain"  KcProfessionalin maskia hiuksiini, aiemmin ollaan käytetty Pearlia tai Pinkkiä. Himassa oon sählännyt laventelin kanssa, mutta EN HALUA PUHUA SIITÄ.




Ylläri oli ihana ja sopii juuri mun huulipunaan ja pinkkiin Punahilkkatakkiini. Sävynä Plum.


Mitäs tykkäätte? 

Kiitos Kampaamo Tila ja Ayse.

tiistai 17. marraskuuta 2015

Eläimen asussa

Itsensä vakavasti ottaminen on yksi niitä aikuisuuden asioita, joita en ole tajunnut. Pitäisi pukeutua silkkiin ja luomuvillaan, että olisi kypsä ja pätevä aikuinen. Miksi pitäisi? Onko tosikkous sama kuin aikuisuus?

Lapsenmielisyyteni on saanut uudet ulkoiset mittakaavat. 
Teinityttäreni olivat kanssani ostoksilla ja teilasivat välittömästi eläinaiheiset vaatteet äidin päällä. Lopputulos oli se, että kunhan et laita noita IKINÄ vanhempainiltaan, niin okei. Tosiasiassa en kysellyt lupia.


 

Inhoan kylmää ilmaa ja nallehupparissa pysyn lämpöisenä.  Ostopaikka NewYorker.

 
Joskus kamerakin on minua nopeampi. Tämä possufleece oli lahja mieheltäni, selvästi tuntee daaminsa maun. Tätä käytän legginssien kanssa, koska pituuden puolesta tämä menee mekosta. Ostopaikka Primark, Uk.
 

Tämä olisi pätevä asu tyttäreni joulujuhlaan. Mitäs luulette, tulisiko sanomista? 

maanantai 16. marraskuuta 2015

Pikkujoulufiiliksiä: Kokomo TIKIBAR&Room

 

Nelkytplussalaiset kokoontuivat viime viikolla juhlimaan pikkujouluja Stadin ja itseasiassa koko Suomen ensimmäiseen tikiravintolaan Kokomo Tikibar&Roomiin.

 Mähän olin että juu, mikä tiki? Tiki-ravintoloissa ruoka on alun perin tukeutunut havajilaiseen kulttuuriin ja saanut vaikutteita myöhemmällä ajalla aasialaisesta ja amerikkalaisesta ruokakulttuurista, kuten myös meillä. Tiki kuvastaa myös tiettyä kulttuuria ja elämäntapaa. Tälle kulttuurille olennaista on pitää hauskaa ja nauttia elämästä, ja elämän sisältämistä pienistä ja suurista iloista.(www.kokomo.fi)

 

Nelkytplus-blogiyhteisön mamma Heli oli järkännyt meille ihania lahjuksia yhteistyötahoilta, KIITOS HELILLE ja firmoille. 

Miten se syömäpuoli sitten sujui?

 

Alkuruoaksi oli ihanan mureaa leipää, jossa oli sisällä kanaa. 


 

Sekä simpukoita ja corndogeja. Makkaran ystävänä lämpesin eniten maissikuorrutteiselle tuotteelle, kuvaakaan en ehtinyt ottaa. 

Salakuva vieruskaverin vuohenjuustokiekosta. Tällä elin esikoisen raskausajan.


Absolutistin on nykyään helpompi sulautua joukkoon. Vielä muutama vuosi sitten olin jaffalaseineni raittiuden huutomerkki. Nykyisin saa kaikkia kivoja cocktaileja ilman alkoa, kuten kuvassa! Otin Passion-inkiväärijuoman, tarpeeksi makea ja hedelmäinen makuuni. Namii.

 

Olisitte nähneet, mitä kävi kun pääruoat tuotiin pöytään. Bloggaajathan eivät syö, ennen kuin ruoka on kuvattu. Bloggaaja ei myöskään syö, ennen kuin vieruskaverin ruoka on kuvattu :)

Itse tilasin VALTAVAN kana-annoksen, Hawaii Chicken. Annoksessa oli maissileivitettyä  kananrintaa, grillattua ananasta, friteerattua bataattia,  salaattia ja curry-passionmajoneesia. Annos oli todella iso, enkä jaksanut sitä kokonaan edes syödä. Bataatti tässä muodossa oli rapsakka ja erityisen hyvä.
 
Ravintola oli tosi tunnelmallinen ja valaistukseltaan suhteellisen hämärä. Mulla ei ole lisäsalamoita kamerassa ja itselleni tyypilliseen tapaan löysin pimeäkuva-asetukset vasta eilen. 
 
Pääruoan jälkeen tuli valinta: mahtuuko jälkkäriä vai ei? Kerrankos sitä nyt itsensä ähkyksi vetää, joten otin suklaakakkua.

 Blogikollega Dioriinan Creme Brulee lähikuvassa.


  Suklaakakkua, valkosuklaajäätelöä sekä passion-banaanimelbaa.
Melbaa en itseasiassa edes huomannut, kakku oli niin voimakkaan suklainen. Tämä jälkkäri nousi kyllä heti lempiannosteni listalle.


suklaakakku resepti 

Ennen ähkyä trioa hymyilytti. Outi, Minä ja Dioriina. Kuvan otti Jael.


Kaiken kaikkiaan ilta oli superi. Oli kiva nähdä suurin osa bändistä, eli yhteisöstämme, saman pöydän ääressä. Kaikken kanssa en ehtinyt juttelemaan syvällisemmin, mutta ensi kerralla sitten.

Kiitos vielä Helille ja Kokomolle!

KOKOMO TIKIBAR&ROOM Uudenmaankatu 16-20 00120 HELSINKI

 

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Kumpparihousujen ilo pressiaamiaisella

Oltiin nelkytplusmimmien kanssa torstaina ihanalla pressiaamiaisella. 

LIDL lanseerasi uutuuden:Ilmaisen lehden.
Liedellä-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa (eka ens viikolla) ja sitä saa kaikista Suomen Lidleistä. 

dioriina 

Kuvan daamit, eli minä, Tiina Tinskun Keittiöstä, Dioriina ja Tiia olivat fresseinä, huolimatta edellisen illan pikkujouluista. Itselläni maha oli niin täynnä ja turvoksissa, että kiitän kuminauhahousujen olemassaoloa ja a-linjaisia mekkoja. Mulla on varmaan joku viljavamma tai vastaava, kun maha turpoaa aivan palloksi. Ei olis yllätys, jos joku onnittelisi vauvamahasta, on sitäkin sattunut.

kuva Marsaana Communications


 Herkuttelimme tortellineilla, piparjuuritahnalla, hevosenlihalla ja artisokkapyreellä. Vapaaehtoistuin syömään muidenkin hevossnackit: maistui suolamakkaralle.
 
lidl suomi 

Oli suklaakuorrutettuja aprikooseja ja konvehteja. Otin. 

 

Lidlin Creme Brulee oli sairaan hyvää, päällä granaattiomenan siemeniä. Mä olen vähän sellainen skeptikko, etten ollut granaattiomenaakaan ikinä ennen maistanut.  (enkä ole syönyt sushiakaan, enkä persimonia enkä lootuksenkukkaa.)
 

Tämä ihanuus on sinihomejuustokakkua ja resepti on tuossa uudessa lehdessä. Nam. 

Onko sulla jotain, mitä et ole syönyt? Siis peruskamaa, jota saa marketista. 

lauantai 14. marraskuuta 2015

#prayforparis

Tämä päivä on hiljainen.

Lohdutan pelokkaita lapsiani, jotka odottavat lentomatkaa ulkomaille.
Lohdutan miestäni, joka on maahanmuuttaja ja pelkää tulevaa vihaa.

Toivon, että osaamme erottaa pelon järkytyksestä.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Mikä musta tulee isona? Ikäkriisiäkö?


Multa on aika usein kysytty, että mitä mä haluan tehdä isona. Arvatkaa mitä sanon. 

Haluan työn, jossa voin ajaa ratikalla keskellä päivää. Duunin, jossa liikutaan ja käydään kahviloissa ja Sokkarin meikkiosastolla kesken päivää. Joku neropatti sanoi, että kuulostaa ratikkakuskin päivältä tai lipuntarkastajan. No, en mä sinistä pukua kuitenkaan halua pitää. Eilen oli sellainen unelmaduunipäivä, vaikka en blogihommia kummempaa tehnytkään. 


 

Tilanne aamunaaman ja meikatun naaman välillä oli tämä. Vasemmalla täyslannistunut mimmi, joka pelästyi kuvaansa. Oikealla on sentään panostettu ilmeeseen. 

Vietin  koko päivän liesussa kaupungilla ihanan Dioriinan seurassa. Kahvia juotiin, vaatteita ihailtiin ja Sokoksella käytiin. Meillä oli kaksi erillistä bloggaajatapahtumaa päivän aikana ja mä niin tykkäsin. Ratikoilla ei ajeltu, mutta ympäri stadia hilluttiin tavaten bloggaajakollegoita ja muita kivoja.

 lime 

 Tälläinen mekko pisti silmään. Koko oli liian pieni tai ihminen liian iso, joten kuvaa ei ole päällä. Ilmeet kohilaan.
 

Itseäni mietityttää, että onko epäaikuisuuden merkki haluta aina jotan muuta urallisesti? Onko se jotenkin aikuisen merkki, että viihtyy samassa konttorissa koko aikuisiän? Haluan katsella ohikulkijoita kahvilasta päiväsaikaan. Kärsinkö siis ikäkriisistä? Mitä sanot?

 

pinkit neilikat


 Tosiasiahan on se, että töitä me kaikki joudumme tekemään. Olen ehkä jämähtänyt haavemaailmaan.

Lähetän siis vetovoiman lain mukaisen toiveen: Haluaisin nähdä keskipäivällä Töölönlahden ja penkillä istuvan eläkeläisen, ilman että minulla on kiirettä poistua. Kiitos, kun nyt saan nauttia kaikesta ihanasta.