keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Jäähyväisten aika

Tämä viikko on ollut tällaiselle herkkikselle tunnetasolla vahva. Monta asiaa ja projektia päättyy tällä viikolla, uusien astuessa tilalle. Minulla on omana kompastuskivenäni liiallinen kunnianhimo,  mikä näkyy ulos intensiivisenä panostamisena kuhunkin tekeillä olevaan asiaan.

Opiskelujen isoin urakka päättyi eilen annettuun kypsyysnäytteeseen, jolla tavallaan todistetaan työn plagioimattomuus. Vielä tuntia ennen koetta pänttäsin omaa tekelettäni, kunnes tajusin järjettömyyteni. Totta hitossa mä ny osaan oman työni ulkoa! Kuvassa kokeen jälkeiset fiilikset, epäileväisen huojentuneet. Koulua kaipaavat.  Opparin tekoa kaipaavat. 


  

Paikka, jossa olen ollut joka arkipäivä tämän syksyn työssäoppimassa järjesti minulle yllärikahvitukset. Periaatteessa rakastan yllätyksiä, kunhan tiedän niiden ajankohdan ja sisällön.  Ilmeisesti minä, tilaisuuksissa itkijä ja eturivin nyyhky, olen oppinut itsehillintää. Itkin nimittäin koskettavaa tilaisuutta vasta kotona.

 

Ensi viikosta arjen tahtini vähän hiljenee ja elämäni siirtyy iltapainotteiseksi. Pääsen takaisin omiin rutiineihini, niihin joita olen kaivannut. 
Vähän haikeilla mielillä olen kuitenkin, kuten aina kuvioiden muuttuessa.

Huomenissa kauniimpia kuvia ja iloisempia kuvia!
PUSS!
 

5 kommenttia: