perjantai 29. tammikuuta 2016

Kun blondi hangessa tönötti ja muita talvilajeja

Tokaluokkalainen tuli innoissaan kertomaan, kuinka on oppinut jarruttamaan luistimilla. Väistämättä keskustelu johti kysymykseen, että osaanko minäkin jarruttaa luikkareilla? En ole koskaan oppinut, koska luistelu on musta hirveen pelottavaa. Samalla lailla kauhistuttavaa, kuin vuoristorataan meno ja helikopterimatkailu. Koulun liikkatunneilla ja sen jälkeenkin olen jarruttanut luistimilla ajamalla hankeen. Lasku on pehmeä ja varmasti kaatuu naamalle. Mikään ei ole häntäluulle traagisempaa, kuin jääkentälle romahtaminen. Silloin taisin viimeksi luistella, kun kaksoset vielä istuivat rattaissa. Heitä työnsin pitkin rataa, enkä muuten kaatunut. Nykyisin riittää luistinten solmiminen ja laidalla seisominen, onneksi. 





Tästä kaatumispelosta johtuen, musta on hurjaa mennä ulos liukkaalla. Oon sen verran nöyrtynyt, että oon hommannut kenkiin supernolot piikit.


Kuolette varmaan häpeästä, kun kerron seuraavan: Aiempina talvina olen soutanut pulkalla kauppaan. Vanhat kodit olivat pienten mäkien päällä ja meloin käsillä pulkassa istuen kauppaan. Nyt asutaan tasangolla, joten joudun köpöttelemään naskalikengin. 

                           

Miten te pysytte pystyssä muka? 

28 kommenttia:

  1. Empä ole pysynytkän pystyssä. Sillä seurauksella, että kaaduin ja nyt käsi kipsissä kuusi viikkoa. Nyt sitten pelottaa jääkelit.(oma syy kaatumiseen on crocseilla postilaatikolle meno)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kauheeta! Multa murtu yks talvi ranne×2 ja pyrstöluu.

      Poista
  2. Mitä eikä! Toi soutaminen! :D Mua pelottaa kyllä myös kävellä tuolla, mutta siitäkin huolimatta että mulla on selkä tohjona eikä se kestäis rojahtamista jäälle, olen vakavasti harkinnut luistinten ostamista! Tietty nythän ei oo taas enää mitään missä luistella.. Ja siis olen luistellut viimeksi yläasteella eli yli 20 vuotta sitten. :O t. Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Vanhasta kodista pääs seppälälle asti turvallisesti. Siwaan on liian pitkä matka soutaa ny. Oot reipas jos luistelet. Itte hiihtäisin.

      Poista
    2. Katotaan nyt ostanko mä niitä ikinä ;) Hiihtää ei pysty, siitä on traumat. :D :D t. Laura ps. Oispa ollut hauska nähdä sut soutamalla Seppälälle LOL

      Poista
  3. Myin muutama vuosi sitten luistimeni häntäluulle kaatumisen jälkeen. Joskus mieli kuitenkin vielä näyttää haluavan luistinkentälle. Kova pää - ei näköjään opi kerrasta.
    Hauska juttu tuo soutaminen kauppaan!
    Ja ihana tuo maalaus!
    Kivaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myydäänköhän jossai pyllytyynyjä? Ihanaa viikonloppua kaunokki.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Täh? Mä en oo oppinut takaperin luistelua. Tästä haluun videon!

      Poista
  5. Minä jarrutin aikoinaan aina lumihankeen. Mä en suostunut luistelemaan, jos ei ollut reunalla lumihankia Mitäh.. voiko muullakin tavalla jarruttaa? Vitsi sä oot niin sairaan hyvä maalaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että joku tajuu tän! Jouduitteko te liikkatunnilla jääkiekkokaukaloon? Mä en voinut siellä jarrutella.

      Poista
  6. Muutamina aikaisempina talvina olen kaatunut. Viime talvena hankin ns. mummonastat. Niitä on jo kolmet parit. On se noloa tai ei, niillä nyt mennään :) Mulla on sen verran itsesuojeluvaistoa, että on kova halu pysyä pystyssä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljon noita nuoremmillakin näkyy! Mulla on se kantamalli, päkiä kyllä piti paremmin.

      Poista
    2. Nämä omani ovat sellaiset sekä päkiän että kantapään alle tulevat.
      Neljä piikkiä on päkiän alla ja kaksi kantaapään. Pysyvät hyvin paikallaan ja sopivat lähes kenkään kuin kenkään!

      Poista
    3. Mistä noita saa? Mulla on sellaset "kaviosuojat", jotka pitää aina erikseen sitoa. Menee hermot ehkä

      Poista
  7. Mä töpötän eteenpäin. Minisipsuttelua. Muutaman telemark-laskeutumisen olen tänäkin talvena tehnyt. Kaksi kertaa häntäluuni murtaneena, en millään haluaisi sitä kokea enää kolmatta kertaa ja kyllä eka kerran kaaduin luistellessa.

    VastaaPoista
  8. Onks telemarkki sellainen toispolviniiaus? Mun sisko on tehnyt sitä lentokoneen käytävällä ja lisäksi niiannut syvän molemmilla polvilla koulun aulassa :)

    VastaaPoista
  9. Ihanat kuvat. Nastalisäkkeet ei ole kengissä noloa. Itselläni ovat jo toiset IceBugit menossa ja olen ylpeä käyttäjä. Paras keksintö ehkä vuosisataan. :) Ei tarvitse pelätä liukkauta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mun pitää hommata erilaiset

      Poista
  10. Upeat piirrokset! Hyvä juttukin.

    VastaaPoista
  11. En ole aina pysynytkään pystyssä. 28 vuoden takaa on muistona 20 cm pitkä leikkausarpi. Polvi meni pahasti sijoiltaan, nivelsiteet repesivät molemmista päistä ja joku luusirukin oli irti. 2 kk olin nilkasta nivuseen kipsissä, mutta kyllä siitä loppujen lopuksi käyttökelpoinen polvi kuitenkin tuli. Supervarovainen kuitenkin olen liukkailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan kauheeta. Olit varmaan kauhean kipeä?

      Poista
  12. Haa! Nyt pääsen leuhkimaan, että mä osaan jarruttaa ja sillai sivuttainkin! Noh, tuli harrastettua tuota taitoluistelua muutama vuosi penskana. Mutta tuolla normiliikenteessä on tärkeetä olla hyvät kengät ja osata kaatua oikein. Ehkä se luistelu jotenkin muistissa on ja kaatuileminen, sillä kyllä mäkin välillä kaatuilen, mutta yleensä pyrstölleen sillai, ettei satu ja pää pysyy ylhäällä. No, nyt kun mä tähän tämän julkisesti kirjoitan, niin varmasti kaadun huomenna ja on jokin jäsen poikki ja aivotärähdys:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, etten ehdi miettii laskeutumista jos kaatuisin.

      Poista
  13. Kaunis kuva kauniista naisesta <3 Mä ajan pyörällä jossa on nastarenkaat. En ole vielä kaatunu (koputin puuta). Muutama vuosi sitten kaaduin ja lensin pyörän päältä kun yks törppö kävelijä hyppäsi pyörän eteen ja jouduin tekeen äkkijarrutuksen. Siinä murtui olkapää säleiksi mutta parani onneksi hyvin. Tyyppi kysyi mun maatessa jäisellä tiellä että sattuko? Sanoin että sattu ja sit se lähti meneen!

    VastaaPoista