keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

IMPRO on aikuisten leikkiä. Uskallatko sinä edes katsella?




On kahdenlaisia ihmisiä: niitä joita nolottaa ja kauhistuttaa heittäytyminen (sana, jota en enää tämän jälkeen käytä) ja niitä, joille on ihan sama miltä sisällä tuntuu. Itse kuulun jälkimmäiseen, satunnaisia nynnyyskohtauksia lukuun ottamatta.

Mitä on improvisaatio? 

Se on sitä, kun annat tulla. Teet sitä, mikä tuntuu oikealta. Kaikkihan on telkkarista näitä ohjelmia katsoneet, joissa on sekunti aikaa keksiä joku hauska juttu. Yleensä ei keksitä ja nauretaan sitten sille munailulle ja punastelulle. Se on improvisaation pointti, ei haittaa. Esitys keksitään siinä ja nyt.

Mutta mitä on musiikki-improvisaatio ja missä sitä voi nähdä?

Ainakin nyt perjantaina 15.4 Helsingissä, Bar Kapsäkissä. Paikka on musiikkiteatterifaneille ideaali, maaliskuussa avattu.


Ketkä esiintyvät?

“Kaksi pitkää miestä” on Iiro Ollila ja Hannu Risku. He ovat muusikoita, säveltäjiä ja improteatterin tekijöitä. He halusivat perustaa unen logiikalla toimivan improduon eli improvisaatioon pohjaavan tyylisuunnista vapaan bändin. Yleisön ehdotukset, vapaa assosiaatio ja nyt-hetkeen uppoaminen yhdistettynä molempien upporikkaaseen ja pohjattomaan musiikilliseen osaamiseen saavat aikaan ihmeellisen hengähdyshetken. Silloin yleisö saa mitä se tilaa, mitä se ei huomannut edes tilata ja vielä paljon enemmän: Lauluja, runoja, tarinoita, saundia ja sykettä. Kaksi sydäntä vartaassa. Kaksi pitkää miestä.



kuva lainattu, tiedot alhaalla

Kuka on Hannu?

Hannu Risku on muusikko, improvisoija ja säveltäjä. Hän on valmistunut pop/jazz-pedagogiksi Stadiasta vuonna 2006 pääsoittimenaan rummut ja lyömäsoittimet. Hän on improvisaatioteatteri Stella Polariksen jäsen ja työskentelee lukuisissa yhtyeissä ja teattereissa (mm. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Svenska Teatern, Sound & Fury, Paukkumaissi, Kiikka-Iisakki ja Pauliina Kokkonen ja Veljet). Hän on tehnyt vuosia yhteistyötä slovenialaisen Kolektiv Narobovin kanssa ja esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä teatteri- ja improvisaatiofestivaaleilla. Hän on opettanut improa mm. TeaKissa, Nätyllä, useille improryhmille, useissa kaupunginteattereissa ja kansainvälisillä improfestareilla.

Entä Iiro?


Iiro Ollila on säveltäjä, improvisoija ja muusikko. Hän on valmistunut kitaransoiton opettajaksi Helsingin Konservatoriosta vuonna 1997 ja teatteritaiteen maisteriksi TeaK:n musiikkiteatterin koulutusohjelmasta vuonna 2000. Hän on improvisaatioteatteri Stella Polariksen jäsen ja on säveltänyt musiikkia lukuisiin teatteriesityksiin, kuunnelmiin ja tanssiteoksiin. Hän esiintyy huutajana AD-yhtyeessä ja työskentelee taiteellisen työnsä ohella myös koulutettuna hierojana. Hän on opettanut improa mm. Sibelius-Akatemialla, useille harrastajaryhmille ja eri kaupunginteattereissa.  (Lisäksi Iiro on minun isoveljeni, pakko kehua kröhöm).

Entäs ASA? 

Jos et tiedä, niin nyt nolottaa. ASA on räppäri, tehnyt hommia mm. Elastisen ja RedRaman kanssa. Useita omia levyjä!


kuva:basso.fi



Miksi kannattaisi mennä?

Ettet olisi nynny. ASAn vierailu Kahden pitkän miehen keikalla on iso juttu, molemmille tahoille. 


Oletko ollut ikinä yleisössä tai osallistunut improon itse? Kerro!



*Osa tekstistä täältä 
ja alempi kuva lainattu täältä
* Linkit eivät ole mainoslinkkejä, enkä hyödy niiden klikkaamisesta.






10 kommenttia:

  1. Mua nyt kyllä harmittaa kun en pääse tänne. Ens kerralla sitten #eturivissä ♡♡

    VastaaPoista
  2. Enpäs muuten ole tainnut ikinä olla livenä improa katsomassa, muuten kyllä teatteria ja esim. stand uppia tullut nähtyä. Oon niin nynny etten ikinä haluais mitään improa tehdä. Traumat lukiosta kun osallistuin jostain syystä teatterin ja draaman kurssille ja siellä piti improta. Oli kamalaa. T. Laura ps. Tykkään kyllä katsella improa 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehheh. Mä osaan niin nähdä sut traumatisoitumassa.

      Poista
  3. Tällaset on musta loistavia! Kaikki kun tapahtuu siellä etelässä niin ei pääse.Itse oon "joutunut" improomaan mainosmallikurssilla näyttelijä Miska Kajanuksen johdolla. Mun piti mm. näytellä ex-tempore kuinka käyttäydyn vuoristoradassa nousut ja laskut ja kaikki. Silloin kyllä heittäydyttiin kun vuoristorata ei oikein ole mun lemppareita ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herranen aika! Mä oisin kuollu korkeanpaikanpaniikkiin pelkän aiheen kuultuani!

      Poista
  4. Kävin pari viikkoa sitten katsomassa Stella Polaris goes Paikkakunta -esityksen. Oli kyllä kivaa, eikä ollut ensimmäinen kerta yleisönä improvisaatioteatterissa. Improilut on hauskoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin oon stellaa käynyt stadissa kattomassa, aikoja sitten

      Poista
  5. Kuten tänään metrossa juteltiin, niin ei ole mun juttu, juu ei lainkaan. ;) Ihanaa oli nähdä ja jutut jäi kesken. <3

    VastaaPoista
  6. Erittäin mielenkiintoinen postaus. Kiitos sinulle! :)

    VastaaPoista