sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Mä oon uskonnon uhri. Tiesitkö?

Viime kesänä kerroin teille mun uskonnosta, eli vetovoiman laista. Mä noudatan samaa ajatusmaailmaa edelleen.




Vetovoiman laki toimii kiteytettynä niin, että jos ajattelet iloa, saat iloa. 
Jos ajattelet, miksi et ole iloinen, lähetät samalla kielteisen toivomuksen epäilosta. Ei on aina vahvempi viesti kuin kyllä. 
Jos muija on että: ”voi ei, tulipa tonnin visalasku, ei mulla oo varaa maksaa tätä, ” niin samalla lähtee eteenpäin ajatukset: -ei ole varaa, voi ei.

perussähläämistä, en ehtinyt posettamaan. 



Mulla on ollut elämässä aina ihan hillitön mäihä ja muutenkin olen onnellinen. Ehkäpä juuri siksi, kun keskityn niihin iloisiin asioihin. Pahat kokemukset käsittelen pois alta nopeasti ja ratkaisukeskeisesti, enkä jää vellomaan ikäviin kokemuksiin. Tämä ei tarkoita, että kuoliaaksivaikenisin ongelmat tai leikkisin, ettei niitä mullakin ole arjessa. Silti, sen sijaan että saisin saakelinmoiset raivarit kissanyrjöistä lasten uusissa kesäkengissä, koitan olla iloinen siitä, että mulla on 

 - lapsia, joille voi ostaa kengät
 - olen voinut ostaa uudet kengät x8, koska kaikki eivät voi
 -kissa ei ripuloitsenut lasten kenkiin






Teilläkin on varmaan kokemusta siitä, että yhtäkkiä joku tuttu tulee vastaan. Se, jota olet kauan miettinyt, muttet ole saanut aikaiseksi soittaa. Tuokaan ei ole sattumaa, vaan olet ajatellut niin intensiivisesti tuota ihmistä, että väistämättä hän tulee eteesi ennemmin tai myöhemmin.


Teilläkin on varmaan kokemusta siitä, että oot aina etsinyt halvalla just niitä kenkiä ja sitten ne on alelaarissa vitosella. Ei ole sattumaa. Olet ajatellut kenkiä ilolla, etkä suinkaan keskittynyt ajattelemaan ” mulla ei oo koskaan varaa noihin.” Jos olisit ajatellut niin, et olisi koskaan löytänyt kenkiä halvennushyllystä.


Miten mä tätä ajatusmaailmaa käytän joka päivä?

Mä olen kiitollinen. Kiitollinen kaikesta, jota olen saanut ja mikä on vielä tulemaisillaan.

Odotan esimerkiksi innolla tulevaa vakityötäni, johon en ole vielä hakenutkaan.

Olen visualisoinut eteeni ihanan pyöräiltävän työmatkan vihertävän puistotien kautta. Näen itseni seisomassa pinkeissä crocseissa työpaikalla. 

Olen kiitollinen siitä, että saan koulutusta vastaavan sossulanhomman.

Olen otettu siitä, että jos joku on ollut totaalinen mulkku mua kohtaan, olen ottanut asian puheeksi ja samalla lähettänyt universumille viestin, että ei mulle kande alkaa.

Olen kiitollinen siitä, että voin antaa ihmisille enemmän kuin otan.


Olen täynnä onnea siitä, että positiivisella ajattelulla asiat aina järjestyvät juuri niin kuin on tarkoitettu. 

Miten tän voi feilata?

Ajattemalla, ettei toi toimi. Silloin lähetät taas " ei"- viestiä. 

Keskityt liikaa asioihin, jotka ovat menneet pieleen.

Ajattelet liikaa asioita, joita et ole saanut. "En mä taaskaan saanut sitä vapaapäivää minkä toivon." Olisit sen sijaan kiitollinen työstä.

Olet ahne. "Kert tollakin on toi, on mun saatava kanssa". ( Miksi olisi?)

Olet kiittämätön. "Kaikilla muilla menee paremmin ja mulla on aina paska tuuri".
Ajatuksessasi on keskeisintä paska ja muiden onni. 

Et ole nöyrä. " Kato miten minäminäminä osaan paremmin ja sinä et".


Oletteko te vahingossa tai tahalteen noudattaneet vetovoiman lakia? Kerro.

tiistai 24. toukokuuta 2016

Kaikki tämän kesän meikit eli ISADORA TROPICAL PARADISE


Silloin, kun vielä tarvitsi sormikkaita, olin tutustumassa Bernerin kesäuutuuksiin. Nyt, kun sormikkaita ei enää tarvitse, on tämä juttu ajankohtainen. Nuo Bernerin bloggaajatapahtumat ovat aina ihania ja odotan niitä yhtä paljon kuin synttäreitäni (kröhön, 39 tänään).  Tilaisuudessa tavataan bloggaajakollegoita ja tutustutaan Bernerin edustamien tuotemerkkien uutuuksiin. Vastaanotto on aina sydäntäpuristavan lämmin ja ruoka hyvää, eli onnenilta!

                               

                     


          
          Tämä on mun miehen uus lemppari. Juttua tulossa myöhemmin...

                                 

                                


Tässä jutussa esittelen tarkemmin Isadoran IHANAA kesäkokoelmaa Tropical Paradise 2016. 



Ihanat TWIST-UP GLOSS STICK- huulikiillot eksoottisissa väreissä. Alempi Tropical Fucshia on lilertävä fuksia ja mulle just paras sävy.  Ylempi Paradise Punch korallinen persikka on just perfect ruskettuneille kasvoille. (ovh 14.50)





Wonder Nail- kynsilakoissa on leveä sivellin: Lakkaus oli iisiä ja lakka kuivui parissa minuutissa. Yhdellä kerroksella tuli hyvä peittävyys.




                                    526 Paradise Punch
                                    527 Tropical Fuchsia
                                    528 Papaya
                                    732 Papagaio Blue (kaikkien ovh. 8.90)


EYE SHADOW QUARTET-nelikossa on kesän värit: Kultaa, pronssia, vihreää ja papukaijan sinistä. (ovh. 16.90)


Mulla ei ole aiempaa kokemusta vedenkestävistä meikeistä, koska arvostan helppoutta. NÄMÄHÄN ON HELPPOJA; KUN EIVÄT LÄHDE VEDELLÄ POIS! Etenkin nyt kevätaikana, kun mun pitää olla kevätjuhlissa ja kevätesityksissä itkemässä joka päivä, oon huomannut suosivani vedenkestäviä meikkejä. 

Oon käynyt jo kahdesti koeitkemässä tilaisuuksissa ja hyvin pysyi sekä 
PERFECTING CONTOUR KAJAL (ovh 10.90)  ja BUILD-UP MASCARA EXTRA VOLUME (ovh 15.90).

Se, ripsaria on myös sinisenä tuo mieleen oman lapsuuden. Äidillä oli aina 80-luvulla siniset meikit, mikä oli silloin lapsena noloo. Nyt teen itse samaa lapsilleni ja kyllä teinikin on turkooseihin meikkeihin mieltynyt. Sitä paitsi sininen sopii kultaisten silmien kanssa.





Mulla on kesäisin ollut värikkäät huulet ja ohut pohjameikki. Nyt on ekaa kertaa kriisinpaikka, koska olen näemmä ruskettanut itselleni rusketusraidan keskelle otsaa lierihatulla. Ja saanut symmetriset maksaläiskät keskelle poskia, mihinkäs muualle. 

Miten te meikkaatte kesällä, ärsyttääkö kuumuus ja nakuna mennään?

**Kaikki tuotteet saatu blogiin.

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Apua, mä sain HAASTEEN! HUI!

IHANAA,  MUT HAASTETTIIN! Mä on näistä aina niin intona. Tekis mieli liimata kiiltokuva ja kimalletarra tähän!
Haasteen on aloittanut Iltatähden syttyessä- blogin Pearl  Clover. Minulle haasteen heitti kukas muu kuin OUTI!
Haaste kuuluu näin:

Listaa ne pienet ja miksei suuretkin asiat, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi, jaa blogissasi tai muualla somessa ja lähde jakamaan hyvää mieltä eteenpäin haastamalla muutkin miettimään syitä olla onnellinen. Kirjoita siis niin viisi kuin sataviisi asiaa - ainahan näitä voi lisäillä jälkikäteen - ja laita vaikka huoneesi seinälle.

1.Lapset




Kuvassa ketkäs muut, kuin someenhinkuvat kaksoset. Kuopus ei mielellään ole kuvissa ja teinistä voitte lukea edellisestä postauksesta. Hirveen ihania lapsia mulla, kaikilla kova ääni ja kovat polvet. Meillä puhutaan päällekäin, kuunnella ysärimusaa ja säälin naapureita. Ovat oppineet äidiltään olemisen. Käytöstavat kylässä ovat hyvät ja siellä osataan olla hissunkissun. Ollaan koko sakki sinitarranveivaajia, puuha joka rauhoittaa mun energistä päätä toimii näköjään lapsillakin.

    2. Mies



Kesällä hääpäivä numero 16. Oon vieläkin rakastunut, enkä ole samanlainen ilman miestäni. Tai siis olen eniten itseni mieheni läsnäollessa (ja Outin). Kaipaan edelleen työpäivisinkin miestäni. Iltaisin saatan haastamalla haastaa riitaa, koska ikävä unohtui, mutta jäi kalvamaan.

3.   Kissat



Jotta kaksosuus ei unohtuisi, on pikkukissatkin kaksoset. Ikää jo 6 vuotta, mutta silti ovat lapsellisia ja roikkuvat verhoissa. Vanhuskissat naukuvat hiljaa ja käheästi. Appukissalle pitää ostaa kissainsilmälasit, koska suhisee bestikselleenkin vahingossa.   


 4. Ruoka ja ruokailu



Poika just eilen kysyi, mitä mä joisin ja söisin, jos olisi pakko valita yksi loppuelämäks. Koska en kehdannut sanoa sokerikola, sanoin vesi. Valehtelin, koska annan hyvää esimerkkiä juuu-u. Rakastan kolajuomia, etenkin vaniljakolaa. Ruokaa en tee, mutta syön erinomaisesti. Lempparia vaikea sanoa, mutta inhokkina silakka ja selleri, sekä salvia. 

5. Kaverit



Pakko kehua kehumistaan: OUTI I love you! Ollaan tunnettu alle vuosi ja tää meidän symbioottinen oleminen on ihmeellistä. En päästä ystäväkseni ketä tahansa. Mulla on kourallinen ystäviä ja tuttuja sitä enemmän. 

6. Rehellisyys

En kestä kieroilua, vehkeilyä, kataluutta tai ahneutta. En osaa valehdella, enkä teeskennellä. Joten jos näyttää siltä, etten pidä sinusta tai asiasta: se on totta. Olen aina oikeudenmukaisuuden kannalla, enkä kestä itseni tai muiden ihmisten/eläinten kaltoinkohtelua. Puutun ja nostan asiat esiin ja lasken sekunteja tukijoukkojen katoamiseen. (Joo, mä oon sun puolella. Yeah right).


7. Kosmetiikka




Toivon, että mulla olisi vielä lisää vartalonosia hoidettavana. En saa kyllikseni voiteluista, meikkaamisesta, tuoksuista ja kynsien lakkaamisesta. Meikillä en peittele rumaa naamaa, enkä kyllä kaunistakaan. Harrastan meikkaamista. Se on naamalle maalaamista.


8.  Maalaaminen ja piirtäminen




Ihan parasta. Tulee transsitila. Maksakaa mulle joku tonni kuussa (käteen), niin teen tätä työkseni.

9. Lämpö ja kesä



Tänä kesänä en lomaile ollenkaan, vaihdan työtä lennosta toukokuun lopussa. Silti on ihanaa olla omalla pihalla makkara suussa. Mulla on tosi vaikeahoitoset jalat, leveät ja kokoa 40-41. Aihettaa hankaluuksia kenkäostoksillla ja saan yleensä aina kovettumia tai rakkoja. Nyt testaan Compeedin rakkovoidetta ja kovettumavoidetta, koska sandaalikeli.


Mä haluan ehdottomasti haastaa vuorollani 2 bloggaajaa. Kristallikimara ja Kukkaiselämää, olkaat hyvät!


Näitä lisää!

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Sä et mua määrää.



Kyllähän te tiedätte, että mulla on yksi teini, kaksi esiteiniä ja pienimpänä kasivee. Kyllähän mä tiesin, että teini-ikä tulee kaikille, mutta siitä ei ollut aavistustakaan, miltä se minusta  tuntuu.

Silloin kun nelikko oli taaperoiässä ja saimme osaksemme päivittelyä siitä, ” kuinka teillä varmaan on rankkaa ja käsityötä riitää”, meillä ei todellisuudessa ollut yhtään rankkaa. Meillä (tarkoitan miestä, itseäni ja perhettä kokonaisuutena) oli ihania hiekkisleikkejä ja lennossa vaihdettuja vaippoja. Nyt kun meillä on murrosikäinen ja kaksi teiniyttä lähestyvää, on minulla hankalaa. Kyllähän se oli tiedossa, että tyttöjen irtaantuminen äidistä on rankka juttu niin teinille itselleen kuin äitiraukallekin. Vaikka olin mielestäni ennakkovalmistellut itseäni saamaan naamalle lyödyt ovet ja käännetyt selät, en ollut aavistanutkaan miltä se tuntuu.



Äidin tunteista puhuminen on edelleenkin sellainen hyssyttelyasia, kestämmehän me kaiken asvaltti-ihottumien hoidosta ensimmäisten arestien antamiseen. Pää kylmänä, itseemme ottamatta. Me äidit emme saa julkisesti tuntea mielipahaa, vaikka oma lapsi pitää sinua ärsyttävänä ja sikanolona ihan vain sen takia, että olet.  Äiti kestää ja naiseus kantaa. Mutta onhan se nyt ihan hirveetä olla perheen lasten mielestä hirveä!



Psykan luennoilla opin sen, että tyttöjen radikaali irtaantuminen äideistä on tärkeää nuoren oman identiteetin muodostumisen kannalta. Paineita äidin olemiseen lisää se, että nuori toimii peilinä minun reaktioissani imien samalla käytösmalleja itseensä. Pohdin siis, että jos sanallisesti sanon nuorelle, että musta tuntuu pahalta kun et anna minun istua sängylläsi, niin painostanko häntä tieten tahtoen aina tekemään niin kuin muut haluavat? Vaikka nuori reippaasti ilmaisee, että minä en häntä määrää (koska on omat aikataulut, rutiinit ja elämäkin melkein) , niin riittääkö se että rohkaisen edelleenkin sanomaan oman mielipiteensä ja olen samalla superällö rajanvetäjä? Millaista viestiä mä sitten annan, jos oven takaa kuiskuttelen kotiintuloaikoja ja keskustelu menee livenä facetimeen kaikille kavereille. Kyllä muuten varmaan nolottaa, koska eihän kellään muulla ole kotiintuloaikoja tai sääntöjä ja ainakin Micheal Korsin laukku pitää olla.





Tuntuu lapselliselta. Tuntuu nololta ottaa itseensä. Tuntuu siltä, että nuori saattaa olla oikeassa siinä, että mä olen ärsyttävä. On tosi vaikeeta olla tiukkana ja kieltää napapaitojen käyttö, koska nyky-yhteiskunta ja ties mitkä puskajunkkarit aattelee mitä vaan. Silti tuo sama lapsi, jonka mahaa olen pienenä sivellyt unta hakiessa, tulee iltaisin halimaan. Täysissä meikeissä.

Miten te olette pärjänneet tämän tunnemyrskyn kanssa? 

maanantai 16. toukokuuta 2016

Harvinainen sairaus :AED ja lisäksi palkinnon saa.....

Iskihän se siten mullekin. Tauti nimeltään AED. Aiemmin mä oon sairastunut siihen keskimäärin joulukuun 27., kun kaikki kinkut on syöty ja vielä lomaillaan ilman highlighttiä. Oon potenut samaa AED:tä niinkin simppelissä paikassa kuin kylpyammeessa. Ihanat vaahdot, vademantuoksuiset ovat täydellisiä, vesi on just oikeen lämpöistä. Sitten mä siinä ammeessa vaan makasin ja kelasin, että mitä nyt niinku? Oon tässä ammeessa ihan rentoutunut, mutta mitä nyt tapahtuu? Ei siinä sitten muuta näemmä tapahtunutkaan, kuin vedet pois ja muija kuivaks sekä liikkeelle. Kylpyammesyndrooma. AED. (joo, ei meillä ole ammetta, koska trauma).



AED on After Event Depression. Tapahtuman jälkeinen depis. Perjantainen PING oli niin super, että on pikkaisia vaikeuksia löytää se ilo kissan tassuhaavasta ja jalkapallolla pilatuista pihakukista. Tuntuu, että oli niin ihanaa olla vähän kaukana kotoa ja juoda salapullosta kolaa. Nyt tuntuu, että vesi maistuu tiskiaineelta ja kävelen aina ballerinoissa. Mutta kyllä tää tästä, kohta loppuu työt ja pidän päivän vapaata ennen kesäduunia. Arkisuruuni söin  kaksi levyä kompensoivaa suklaata. Auttoi.

Sissikissa on siis saanut oikeasti tuta. Takajalassa on iso haava, joka ei kotihoito-ohjeilla lähtenyt parantumaan. Neiti mahoineen on nyt eläinlääkärissä ja mä kävelen Roope Ankkana pitkin olkkaria. Mitä jos se amputoidaan? Mitä jos tulee nolo kipsi? No ei tullut, ainoastaan antibiootit ja ulkonaliikkumiskielto pariks viikoksi. Päässä tötterö ja pikkukissojen pilkkanaurut häntää laskemassa.



Mutta iloisempiin asioihin. Mulla oli blogini kanssa synttärit ( ja mun omat oikeat on viikon päästä tiistaina, odotan runsasta onnittelukuormaa, limusiineja ja kolakonetta, saan varmaan juu-u) ja arvoin kosmetiikkaa, sekä voittaja saa valita maalauksen. Minä maalaan mitä sinä haluat. Voittaja on kommentoija NITOJA!


Otathan muhun pikimmiten yhteyttä ilopilleriblog at gmail.com 

Lopuksi bonusmaalaus. Isoveikkani Iiro. Oli ihana tehä tätä, vaikka musta maali kuivui forever.

kuva, josa mallia tihrustettu.

Onko kellään mulla AED?



sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Ping it on

Mä oon pitkin kevättä hihkunut somessa, että PING Helsinki!

PING tulee sanoista People, Interest, Networking, Gathering. PINGin pointtina oli tavata uusia tyyppejä, verkostoitua ja saada kontakteja.




Miten muijan kävi?

Mähän lähdin mestoille vähän häntä housuissa, lievää nynnyyttä potien. Käyntikortit oli tyttöjen ponnarilla nidottu tipulaukkuun, kun virallinen kotelo on jossain ihan muualla. Outi-besu odotteli mua jo paikan päällä. Nynnytauti poistui samantien. Aamupalalla minglattiin tuttujen kanssa.



Osallistuttiin Keynoteen, jossa kuulimme Gerd Leonhardin vaikuttavan esityksen tulevaisuudesta. Tuli nuori olo.

Lounaalla istuttiin terassilla, kunnes tuli superyllätys. Anssi Kela in da house! Eturivin mestat ja Milla hei.




Lisää seurustelua, karkkia ja sokeriherkkuja.



Kaksi työpajaa, toinen hinnoittelun haasteista. Luento ei varsinaisesti mulle kuulunut, teenhän paljon kosmetiikkajuttuja tuotetta vastaan. Alemmuuskompleksi ja kahvitauko.


Toinen paja tubettamisesta, snapchatin opettelua ja lisää kahvia.

Allekirjoitin PINGethicsit, eli ohjeistuksen, jonka tavoitteena on kehittää sisältömarkkinoinnin kenttää Suomessa sopimalla yhteisistä pelisäännöistä sekä auttaa uusia sisältömarkkinoinnin pariin tulevia toimijoita tuloksellisen ja avoimen yhteistyön alkuun. (teksti täältä)



Hengailua lajitovereiden, eli nelkytplussalaisten kanssa. 




Päiväunet istualtaan. Hepulit hississä. Lisää puheenvuoroja. 
Illallinen ja oma taskukola. Lisää sokeria.


Päivän saldona oli veresokeriarvot silmätuntumalta noin 46, ihania ihmisiä, lihava maha ja viisautta tehdä samaa kuin nytkin. 



Kiitos Ping ja Långvik. Ensi vuoteen...

tiistai 10. toukokuuta 2016

ILOPILLERI JUHLII SYNTTÄREITÄÄN, ARVONTA

Keväisestä kohtaamisesta Pinkit Korkokengät-bloggaajan Maijun kanssa on kulunut yli vuosi. Tutustuimme toisiimme Instagramissa ja päätimme tavata kasvokkain. Kosmetiikkahiplailuiden jälkeen Maiju sitten sanoi sen ääneen: " Sun pitää alkaa kirjoittamaan blogia." Mä kuitenkin mietin, että miten musta sellaiseen olisi. Oon kuitenkin duunarimuija, jolle ei oman käsitykseni mukaan kummempia kuulu. Tottelin kuitenkin Suomen blogistanian uranuurtajaa ja laitoin Ilopillerin kasaan teinini avustuksella. 






Viralliset synttärit olivat itseasiassa eilen, joten vuoden ja yhden päivän vanhana bloggaajana kelaan vähän  fiiliksiäni. 

Aloittajana tuntui, että en osaa. Nykyisinkin tuntuu, että mitäs jos en osaa. Blogin fokus oli alunperin arkihöpöttelyssä ja pikkuhiljaa mukaan tulivat yhteistyöpostaukset ja kosmetiikkameri. Juttu alkoi kulkemaan ja seuraajia tuli lisää. Instagrammissa mulla on kohta 1000 follaajaa ja vasta eilenhän mä jumitin alle sadassa. Kiitos seuraajilleni!

Arkijutut ovat lukijoiden suosiossa ja juuri niihin olen saanut eniten kommentteja. Kiitos niistä kaikista! Silti ajoittain tulee pelko, että en riitä itselleni tai kehittyvälle blogimaailmalle. En osaa käyttää twitteriä enkä tajua snapchatistäkään mitään. 

Mitä mä sitten osaan?
Viimeisen puolen vuoden aikana olen löytänyt taideinnon uudestaan, aloittelin meikkipostausten kuvittamisella ja nykyisin maalaan mitä mieleen sattuu. Osaan olla liian kriittinen, saatan poistaa koko jutun jos näen siinä yhdyssanavirheen tai typon. Valokuvien suhteen en oo niin nuuka. 

Mistä mä pidän itse eniten?
Mä tykkään lukijoistani ja kommenteista. Mä tykkään käydä silloin tällöin tapahtumissa, kunhan perhe on edelleen etusijalla. Eniten mä tykkään istua keittiönpöydän ääressä ja maalata. En ole vieläkään hahmottanut, miten tämän maalaus/bloggaushomman saisi parhaiten yhdistettyä, koska supermuijan ajatus siitä, että teen KAIKKIIN juttuihin maalaukset, kuoli jo viikon jälkeen. Tykkään siitä, että kirjoitan kun huvittaa. Siitä, että te luette silti, enkä tee tätä väkisin. 

Pääsyni 40+ blogiyhteisöön  oli kova juttu ja siitä porukasta olen löytänyt bestikseni Outin lisäksi sielunsiskoni Tiian, sekä useita muita tärkeitä aikuisia. Kiitos Helille ja muille kollegoille huippuporukasta. 

Miten mä jatkan tästä eteenpäin?
Samalla lailla. Maalaan keittiönpöydän ääressä, kirjoitan perheestäni ja kissoista, sekä teen kosmetiikkajuttuja. 

Miksi? 
Koska tämä on harrastuksista parhain. 

Kolmannen kerran kiitokset mukanaolijoille!




Juhlan kunniaksi pieni arvonta. 

Ensin kosmetiikkaa, eli Avonin selluliittivoide (jota en itse tarvitse, koska olen niin laiha ja selluliititon hehehee), Lushin iiiiihana  suihkugeeli, sekä Avonin CC-pearlit, eli ihon sävyä tasoittavat puuterihelmet.





Pääpalkintona on tekemäni maalaus. Voittaja saa itse valita A4-kokoisen maalauksen, jonka teen toiveesta. Voi olla muotokuva, maisema, mikä vaan. 



Arvonta alkaa nyt ja kestää sunnuntai-iltaan 15.5 klo 18 asti. Osallistut kommentoimalla tähän postaukseen, että mikä on ollut paras juttuni tähän mennessä?

Huutelen voittajan nimen täällä ja odotan meiliäsi 3 päivää. 





maanantai 9. toukokuuta 2016

LAHJOVA ÄITI ostaa rakkautta: BaByliss TwistSecret ja Herbinan keväthommia

Tyttöjen synttäreihin on vielä vajaa kuukausi, mikä on tuossa iässä liian kauan. Itse täytän neljä päivää aikaisemmin vuosia ja jään tavallaan äitienpäivän ja kaksosten synttäreiden jalkoihin. Tilanne on kuitenkin kestettävissä, mutta kyllä ottais egoon jos olisi lasten kanssa sama synttäri (kuten veljelläni).














Mä sitten ajattelin rauhoittaa synttärivouhotusta lahjomalla tyttöjä etukäteen. Toinen tytöistä on sellainen juhlija, joka isona varmaan haluaa kartanon, jossa on eri teemoille omat koristehuoneet halloweenistä lähtien. Omia synttäreitä hän suunnittelee nyt vihkoineen ja myöntyväisempi suostuu, koska saa valita kakunpäällysteet. Ei muuten ole sokerimassaa, koska se on katastrofi.


Likat kutsuivat yhteisen bestiksensä (juu, bestis on sama vielä tässä iässä) kokeilemaan uutta Babylissin Twist Secretiä ja tuoksuttelemaan Herbinan kesäjuttuja. 

Babylissin vehje on muuten samanlainen, mikä mun kampausbarbilla oli pienenä. Silloin kokeilin sillä omaa tukkaa kieputtaa, mutta ei sujunut. Nyt on keksitty ihmisille samanlainen.  Tätä oli lastenkin helppo käyttää, itseasiassa helpompi kuin aikuisen.


Punaiset nipsut nostetaan ja hiustupsut laitetaan väliin, sitten kone käyntiin. Jätin tytöt keskenään tekemään lettejä ja kävin välillä stalkkerimaisesti ottamassa kuvia. Suurimmassa osassa kissakin mukana, aina!


Herbinat saatuaan tytöillä oli tällainen ilme. Siis mekö, ei meillekö, ai oikeestiko? Juu, just teille äidin kukat.





Kotimainen Herbina uudisti nyt keväällä hiustenhoitotuotteiden valikoimaansa. Uuden Gloss & Shine -sarjan shampoo, hoitoaine ja hiuksiin jätettävä hoitosuihke tuovat kiiltoa ja hoitoa kaikille hiustyypeille, ja Volumizer-sarjan shampoo ja hoitoaine tuuheuttavat hiuksia. 

Herbina Gloss & Shine Shampoo, 400 ml, hinta noin 4,60 euroa
Herbina Gloss & Shine Hoitoaine, 200 ml, hinta noin 3 euroa
Herbina Gloss & Shine Hoitosuihke, 150 ml, hinta noin 3,90 euroa



Herbina Aqua Spa Raikastava Vartaloemulsio, 400 ml. Helposti levittyvä, kevyt vartaloemulsio imeytyy nopeasti iholle ja kosteuttaa ihoa pitkäkestoisesti. Oliiviöljy ja kookosöljy kosteuttavat, ravitsevat ja pehmentävät ihoa, ja E-vitamiinipitoinen lummeuute ja kookosvesi tehostavat kosteutusta.

Herbina Aqua Spa Raikastava Vartaloemulsio, 400 ml, hinta noin 6 euroa


Nämä bodymistit olivat ihan hittituote. Kummallekin omansa!

Herbina Body Mist Paradise Passion, 100 ml, on trooppisen hedelmäinen tuoksu, jonka ensituoksussa erottuvat mandariini ja appelsiini, ja sydäntuoksu on persikkainen ja hedelmäinen kukkaistuoksu. Pohjatuoksussa hurmaavat kookos ja vanilja. Tuoksu tuo mieleen tropiikin kuuman auringon kosketuksen ja eksoottisten hedelmien mehukkuuden.
Herbina Body Mist Blue Lagoon, 100 ml, on kuulas ja raikas vesituoksu, joka tuo iholle kesätuulen kuiskauksen ja vie mielen läpikuultavan veden kutsuvaan kimallukseen. Ensituoksu on sitruunainen vesituoksu, jossa on häivähdys ruohoa, melonia ja vihreää omenaa. Kukkainen sydäntuoksu sisältää vivahteita hedelmistä, kielosta, sireenistä, ruususta, jasmiinista ja persikasta. Tuoksun pohja muodostuu pehmeistä, puumaisista tuoksuista.

Tytöt olivat tosi tyytyväisiä ja nyt mulla on kauheet synttärinjärkkäämispaineet. Varmaan joku kuumailmapalloajelu tai ainaikin kultaiset hevoskärrit on kuulemma saatava. 

*tuotteet saatu blogiin
*kursiivit lehdistöinfosta