keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Miten NOLOO.





Besuni Outi kertoi blogissaan aamulla, miten NOLO ihminen hän on. No emmä nyt tiedä. 

Meillähän on ollut muutama kuukausi kotona melkein rauhallista, ilman ekan teinin kaverivieraita. Ehdin jo huolestumaan, että OMG nyt on syrjäydytty ja vallan ilman kaveria jääty. Kylillä kyllä luuhattiin. 

Kun sitten kysyin asiasta, että miksei meille tulla enää, sain kuulla sen olevan noloo.
Rupesin sitten miettimään, että onko sotkua tai köyhää (teinin toisiks kauhein painajainen Seppälän vaatteiden jälkeen). Mutta ei. Meille ei voinut tulla siksi, koska oli niin sikakauheeta, että oli vanhemmat. 

Mä sitten aloin johtamaan puhetta, mikä oli virhe. " Kai sä tiedät, että kaikilla ihmisillä on vanhemmat, ethän säkään olis täällä ilman mua tai Daddyä." Vastauksena sain hiljaisuuden ja silmien muljautukset.
Silmien muljautus on muuten kiroilua kamalampi asia ja sillä kyllä mitätöidään ihan kaikki. 

No, tilanne on sittemmin muuttunut. Meillä on ollut nuorisoa. Mulle etukäteen asetetut ehdot olivat kyllä jäätävät. 

a) Et sit puhu. 

b) Et sit siis puhuu oikeesti mitään. 

C) Et paa sun unicorn-vaatteita

d) et muuten sit kuuntele Bieberiä etkä Tuiskua. 

e) et tarjoo mitään voileipii. 

Ehtoja ei noudatettu ja uudelleenkin ollaan vierailtu. 

Mutta joo, kaksoset ottavat mallia mulkoilusta ja siitä, miten kamalasti voi kauhistuttaa omat vanhemmat. Vielä saadaan tuplien kavereille jutella, tarjoilla ruokaa ja tehdä SodaStream-limua, vaikka se onkin KÖYHÄÄ. 

Alimmassa kuvassa mulkoilun esiaste. 


Noloilusta haluaisin kuulla lisää Eyeshadowandflamelta



lauantai 23. syyskuuta 2017

Puolen vuoden kuulumiset














No, oikeastihan tässä pitäisi kertoa seitsemän kuukauden kuulumiset, niin kauan olen pohtinut tämän blogin jatkoa ja ollut hiljaa. 

Kaikki on hyvin. 


Mä olen täyttänyt pyöreitä, mutta ei se estä yksisarvishousujen käyttöä. Ei estä pinkkien glittertennareiden (joissa hopeiset siivet) käyttöäkään. Silti, olo tuntuu vanhemmalta kuin vuosi sitten, alle nelikymppisenä. 

Kai se on tuo lasten teini-ikä, mikä saa miettimään omaa nuoruttaan ja sitä, miten mikään ei ole sielun syvyyksissä radikaalisti muuttunut. Samat ilot mulla on edelleen, vähän aikuismaisemmin vaan ripari-ikäiseen Taruun verrattuna. 

Toisaalta, kuivaan itseni suihkun jälkeen pinkkiin ponipyyhkeeseen, jonka kesälomalla varta vasten ittelleni ostin. Ei se oo niin vakavaa tämä nelikymppisyyskään. 

Mutta hei, meidän ekateini pääsi ripille! 
Ripari oli elämää mullistava kokemus, koko perheelle. 

Nyt, kun syksy tuli, on meillä enää yksi ala-astelainen. Kaksosetkin ovat siirtynyeet yläkouluun!

Kesällä oltiin ulkomailla kärventymässä, Kreikassa tietty. Ensi kesän matkaa viritellään pikkuhiljaa, kunhan muut suunnitelmat selviää. 

Appukissalla on ollut sydäntäsärkevää surua, kuten meillä muillakin. Sissi, tuo oranssi 13-vuotias maailman kiltein tyttö, pääsi kissojen taivaaseen syyskuun alussa.  
Kaikista rankinta oli nähdä ikivanhan (17 v) Apun musta katse, edes pientä kurnausta ei viikkoon kuulunut. Toinen makasi vaan, ruokakin piti tarjota sänkyyn. Nyt on jo pientä elämänvaloa näkyvissä, onneksi. 

Kaikki siis jatkuu mallillaan, mollisointuja on ollut, kuten meillä kaikilla kuuluukin olla. 

Mitä teille kuuluu? 

PS. Kiinnostaisiko nähdä nelikybäsen syysmeikistä kuvia? 







sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Helmikuun kosteuttavat duunareille, näihin ei budjetti kaadu

En ala saarnaamaan mitään sisäisen kosteuttamisen tärkeydestä, enkä oikeastaan ala pitämään muitakaan muistuttelupuheita.

Fakta on, että talvisaikaan mun jutut ja habitus ovat kuivia kuin viime kesäiset vitsit, joten tässä kohta näytän teille muutamat ihanat kosteuttavat tuotteet.


Virastossa kun istuu virka-aikaan ja vähän ylikin, on selvää mitä kuiva sisäilma ja puuttuva päivänpaiste tekevät ulkonäölle. Kalpeita ollaan, rypyt ovat syvempiä kuin ikinä ja hymyäkin pitää väkisin vääntää.



Hiuspoloa olen hemmotellut aivan taivaallisen tuoksuisilla
Garnier Responsin uutukaisilla, Maple Remedy- tuotteilla. Näissä ei ole parabeenejä ollenkaan, mutta sen sijaan vaahteranmahlauutetta ja risiiniöljyä on. Tuoksua on pakko kehua vielä toistamiseen: jumalainen.
ovh: shampoo ja hoitoaine 2,95 e ja maski 3,95 e


Biozell:in Moisturizing Crystal Mistillä olen varmistanut, että hius kiiltää. Sisältää arganöljyä ja kosteuttavaa jojobaa.
Tämäkään ei montaa rahaa maksa, ovh n.7 e


NIVEA CELLULAR, perfect skin Eye illuminator
eli suomeksi tummia silmänalusia poistava voide. Jos on malttia, tuote lupaa vähentää ryppyjä säännöllisesti käytettynä. Ekana vaikutuksena poistaa turvotusta, jonka seurauksena rypyt ainakin vaikuttavat silenneimmältä.
Maksaa noin 15 e.



SEESEE:n ihana mineraalikäsivoide.

Tämä tuli kauneusboxista ja oon melkein käyttänyt jo loppuun. Jälleenmyyjän sivut näyttävät olevan alhaalla, joten kysymys: Mistä tätä saa lisää?




*tuotteet saatu blogiin.











lauantai 11. helmikuuta 2017

Yksinäinen nainen

Oli tarkoituksena pitää syvällisemmät ajatukset yksityisenä, omassa päässä. Eihän siitä mitään tule, koska olen kuitenkin höpöttelijä ja pohtija.



Lokakuusta alkaen, kun aloitin uudet työt, olen töistä lähtiessä nähnyt katutason asunnossa naisen. Ajattelin, että on epäkohteliasta katsella toisten koteihin, mutta ei sitä oikein voi katsomattakaan, kun verhot auki kattolampun loimussa edessäni aukesi pienoisnäytelmä.

Päivästä toiseen yritin kävellä ohi, vilkuilematta.
Nainen, noin kuusikymppinen, oli aina asunnossa yksin. Keitteli punaisella vedenkeittimellä teevettä, kaatoi sitä yhteen kuppiin. Voiteli yhtä  leipää.

Tuli joulut ja uudetvuodet, asunto oli pimeänä. Huomasin kiintyneeni muukalaiseen, yksinäiseen naiseen. Huolestuin, että sairaalaanko on joutunut? Ajattelin, että yhtään lähiomaista ei ole kaipaamassa ja voi kauheeta nyt.

Mietin, että eihän asia varmaan mulle kuulu, ohikulkijalle. Duunarille, joka arkipäivisin on vaan nähnyt pikaiset vedenkeitot ja kumarat hartiat ikkunan takaa toisen tietämättä.



Viikon päästä verhot aukesivat taas ja nainen palasi kotiin. Olin iloinen ja nolo. Miksi vatvon toisen elämää, tietämättä siitä enempää ja ennen kaikkea miksi en ole mennyt soittamaan ovikelloa, jos olen ollut muukalaisen yksinäisyydestä huolissani? Oliko välittämiseni vain valetta itselleni, koska mitään konkreettista en ollut tehnyt, enkä kai olisi voinutkaan.
Ajattelin, miltä olisi tuntunut jos minun ovikelloani olisi joku muija soittanut sanoakseen :"mä oon nähnyt ikkunasta, kun keität vaan itsellesi teetä ja mä voin olla sun kaveri, koska säälittää". Olisin soittanut ittelleni poliisit.

No, asia tavallaan unohtui, kun laiton katseeni toiseen suuntaan ohikävellessä. Viime viikolla katsoin taas. Naisella oli kolme ystävää kylässä. Teki ruokaa nauravalle seurueelle, joivat viiniä.

Kyllä hävetti niin paljon. Tajusin, että näkemällä pätkän jonkun arjesta, ei voi tehdä päätelmää toisen onnesta tai onnettomuudesta. Ei voi sääliä mielikuvituksen varassa. Vieläkin hävettää ja samalla olen kiitollinen, etten mennyt oven taakse soittelemaan.

Oletko sinä koskaan ajatellut ihmisestä jotain, mikä osoittautuukin aivan vääräksi?


keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Tammertukussa besun kanssa

Eilisillalla pitkän duunipäivän jälkeen lähdettiin besu-Outin kanssa Tammertukun kesähommien esittelyyn.

Mullahan meni viime kesä niin, etten ehtinyt grillata kuin kerran ja takapihan terassilla en muista istuneeni kertaakaan. EN KERTAAKAAN!

Olin koko ajan joko töissä, tulossa töistä tai menossa töihin.


Ylimmässä kuvasarjassa BUBBLECAP- tuotteen keksijä esittelee meille limukoneen syrjättävää keksintöään.




Tapahtumassa meille esiteltiin romanttisia kesätuotteita. Itse ihastuin piha-asetelmaan ( siis tuohon romanttiseen) ja haaveilen tulevasta kesästä. Olisi ihanaa maata Appu-kissan ja perheen kanssa tuossa katoksessa, katsoa kun mies grillaa ja olla kerrankin itse paikalla syömässä.

AMBIENT-tuotteiden kesäiset printit olivat kyllä ihan mun tyylisiä. Ruusuja, perhosia ja rakkautta. (kuva yllä). Tilaisuudessa kerrottiin lisäksi mm. Katri Helenan omasta  SuomiFinland-mallistosta,  jossa on ainakin piensisustusta ja keittiötuotteita. 
Kivaa oli, kiitos!


torstai 2. helmikuuta 2017

#kaksostenpäivä

Suomen Monikkoperheet ry:n lanseeraamaa valtakunnallista Kaksosten päivää
vietetään 2.2.2017.


Tämän vuoden teemana on sisaruus – elämän mittainen side.
Kaksoset ja heidän perheensä juhlistavat päivää eri puolilla Suomea
monikkoperheyhdistysten järjestämissä tapahtumissa.

Vakilukijat tietää, että olen ei-identtinen kaksonen sisareni Sinin kanssa.
Tiedätte myös, että mulla on identtiset kaksostytöt. Kohta 13- vuotiaat.




Mun mielestä kaksosuudessa on parasta se, ettei ole koskaan yksin. Yksinolossahan ei ole mitään vikaa, mutta kyllä se on korvaamatonta, että toinen tietää mitä ajattelet, vaikket sano.
Kysyin omilta kaksosiltani myös, mikä on parasta. Molemmat vastasivat, että se, kun on saman näköinen sisko, niin tietää itse miltä näyttää katsomatta peiliin.





Sisarussuhde on elämämme pisin ihmissuhde. Sisarukset ovat läsnä elämässämme parhaillaan syntymästä kuolemaan saakka, pitempään kuin kukaan muu perheenjäsen tai muu ihminen. Monikkosisarusten välinen side on usein pitempi ja voimallisempi kuin yksittäin syntyneiden sisarusten.
-Pienet kaksoset eivät edes ymmärrä olevansa sisaruksestaan erillisiä, vaan he saattavat toimia hyvin kiinteänä ”me”-yksikkönä. Kaksosten kasvaessa nuoruusikään irtaantumisen vaihe saattaa toisinaan olla hyvinkin raastava. Tästä huolimatta kaksoset ovat usein koko
loppuelämänsä toistensa parhaita ystäviä.


Päivään liityyy myös somekampanja, jossa toivotaan niin kaksosten vanhempia kuin kaksosia itseään kertomaan, mikä kaksosuudessa on parasta? Vastauksen voi muotoilla joko tekstin tai kuvan muotoon niin Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa kuin muissakin sosiaalisen median välineissä. Hashtagina päivässä toimii #kaksostenpäivä.

tiistai 24. tammikuuta 2017

BETTE BOX, tammikuu 2017

Viime vuonna tein joka kuun alussa päivityksen LivBoxista. 

Yllätyskosmetiikkalaatikosta, jonka sisältö ei loppuvuonna juurikaan blogeissa kehuja saanut.Oli liikaa näytteitä, hammastahnoja ja vajaita puteleita.  LivBoxia ei enää ole vaan homma uusitui BETTE BOXiksi.

Nimenmuutoksen myötä oli odotettavissa vahvempaa sisältöä laatikkoonkin. Miten kävi tammikuussa, ensimmäisen BETTE BOXIn kanssa?

oishan ne kuplamuovit voinut poiskin ottaa Taru hei

Laatikon ulkoasu on maanläheisempi. Ennen musta, nyt pahvilaatikon värinen. Ekassa kuvassa kaunistelematon näkymä, ei poistettuja suojamuoveja, ei puhkipoksautettuja kuplamuoveja. Tästä mä sitten lähdin sisältöä tonkimaan. 



Maybellinen Falsies Push Up Drama Angel Mascara. 
Ripsiväri lupaa irtoripsiefektin ripsille ja runsaasti tuuheutta. 
Tuollaista harjapäätä en ole ennen käyttänyt ja mun pitkiin ripsiin sopii kyllä hyvin. Etenkin niihin inhottaviin sisäsilmän ripsiin, joita on tooooosi vaikeaa maalata ilman, että tökkää silmämulkuaiseen. Tykkäsin, pisteet 9/10.
ovh 15,90


TRESemmé Max The Volume Root-Lift & Texture Foam 
eli suomeksi:muotovaahto. Tän funktiona on  antaa hiuksille pitkäkestoista ja maksimaalista tuuheutta. Käytin samaan tapaan, kuin muitakin vaahtoja: kosteeseen tukkaan ennen föönäystä. Ihan jees, mutta tuoksu ei ollut mun mieleen. 
Pisteet 7/10.
150 ml ovh on 6,90 €.


Manna Kadar Paradise Blush 
Jess, lisää meikkejä boksissa!
Kuvauksen mukaan kirsikankukan sävyinen ja kevyen puuterimainen poskipuna. Puna on vähän shimmerinen, tällä saa värin lisäksi punasteluefektiä kasvoille. Ihan jees, perussävy. Tätä oli ERITTÄIN vaikea saada auki, kumpikin kaksonen joutui vuoron perään auttamaan. Onko tähän joku niksi? 
                           Pisteet 6/10, koska en osaa edes avata tätä!
                                                Ovh 19 dollaria



                            Lumenen Matte Hydration 24 h cream
 Kuten muistatte, mä raaakaaastan voiteita (ja suihkugeelejä, joiden määrää ei kukaan usko). Mulla on normaali-iho, enkä ole talvisin tarvinnut paksumpia tummeleita naamaan. 
       Tämä oli kivan kosteuttava, ei jäänyt kalvoa eikä rullannut meikkivoiteen                                         alla. Tykkäsin kovasti!

                                            Pisteet 9/10
                                              ovh 19,90

                                  Tammikuun boxin vikana tuotteena:


                               Evo Root Canal Volumising Spray 
Tuuheuttava tyvikohotussuihke, joka antaa hiuksille ryhtiä ja rakennetta. Evot on aina ihania. AINA! Näissä on sellainen luksustuoksu ja jotenkin olo on vähemmän duunarimainen. Mullahan on lituska tukka ja tämä sitä nostaa. 
                                   Tälle parhaat pisteet 10/10!
                                                ovh 27 e

Mulle tulee vielä helmikuussa boxi, sitten katsotaan jatkot. Sanon, että hyvä aloitus BETTEBOX!


sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Duunarin paluu

Ensinnäkin KIITOS kaikille ihanista viesteistä, joita olette laittaneet. Kaikki on kunnossa. 



Olen ollut talvihorroksessa, elämässä arkea. Loppuvuonna vietin vihdoinkin valmistujaisia ammattikorkeasta. Valmistujaisia juhlittiin lämpöisissä tunnelmissa  kavereiden ja perheen kesken. 
Olo on vieläkin outo. Kolmas tutkinto peräkanaa ja tällä hetkellä teen vaan duunia. Ei ole kouluhommia, ei opparimateriaalia litteroitavana eikä käsikirjoituksia opponoitavana. Seuraava opintoaskel on jo suunnitteilla, että ei tämä tähän jää. 




Moni on kysellyt myös perheen kuulumisia, IHANAA! Tytöillä murkkuiät ja pojalla ei, tarvitseeko enempää sanoa? Miehellekin kuuluu kuulemma " I´m good."

Entäs sitten somekissa Appu? Raukka on asennoiltaan välillä kuin ikäloppu koni, häntä vaakasuorassa ja lapaluut korkealla. Terveys on ikäisekseen (tänä vuonna 17) bueno. Muut kolme kissaa pysyvät edelleen mielellään Appukissan varjossa. 




Loppusyksyllä aloitin uudelleen vanhan lempiharrastukseni neulomisen. Tässä on tämän hetken kaaoskuva. Jos joku ihmettelee, miksi lankakerän sisällä on sähkövispilä niin siksi:

Teen kahta sukkaa samaan aikaan ja piti jakaa kerä puoliksi. Tuli sitten mieleen, että en missään nimessä ala käsin kerimään. Otin sähkövatkaimen ja yhden vispilän siihen. Vispilään tyhjä vessapaperirulla kiinni, lanka solmulla ympäri ja kone käyntiin. Meni monta yritystä pieleen ja teippiä kului jonkin verran. Kädessä piti kyllä lopulta olla sormikas, koska tuli muutamat palovammat täysiä pyörivstä langasta. Mulla ei AINA nää idikset toimi, joten vispilä kuristui lankaan ja siellä se odottaa vessapaperirullan alla vapautusta. 



Tänne kuuluu siis samaa sekalaista hässäkkää. Irtosoraa eteinen täynnä, sählymailoja ja nerf-aseita, kilpailua kainalopaikasta.

Mitä teille kuuluu?