sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Helmikuun kosteuttavat duunareille, näihin ei budjetti kaadu

En ala saarnaamaan mitään sisäisen kosteuttamisen tärkeydestä, enkä oikeastaan ala pitämään muitakaan muistuttelupuheita.

Fakta on, että talvisaikaan mun jutut ja habitus ovat kuivia kuin viime kesäiset vitsit, joten tässä kohta näytän teille muutamat ihanat kosteuttavat tuotteet.


Virastossa kun istuu virka-aikaan ja vähän ylikin, on selvää mitä kuiva sisäilma ja puuttuva päivänpaiste tekevät ulkonäölle. Kalpeita ollaan, rypyt ovat syvempiä kuin ikinä ja hymyäkin pitää väkisin vääntää.



Hiuspoloa olen hemmotellut aivan taivaallisen tuoksuisilla
Garnier Responsin uutukaisilla, Maple Remedy- tuotteilla. Näissä ei ole parabeenejä ollenkaan, mutta sen sijaan vaahteranmahlauutetta ja risiiniöljyä on. Tuoksua on pakko kehua vielä toistamiseen: jumalainen.
ovh: shampoo ja hoitoaine 2,95 e ja maski 3,95 e


Biozell:in Moisturizing Crystal Mistillä olen varmistanut, että hius kiiltää. Sisältää arganöljyä ja kosteuttavaa jojobaa.
Tämäkään ei montaa rahaa maksa, ovh n.7 e


NIVEA CELLULAR, perfect skin Eye illuminator
eli suomeksi tummia silmänalusia poistava voide. Jos on malttia, tuote lupaa vähentää ryppyjä säännöllisesti käytettynä. Ekana vaikutuksena poistaa turvotusta, jonka seurauksena rypyt ainakin vaikuttavat silenneimmältä.
Maksaa noin 15 e.



SEESEE:n ihana mineraalikäsivoide.

Tämä tuli kauneusboxista ja oon melkein käyttänyt jo loppuun. Jälleenmyyjän sivut näyttävät olevan alhaalla, joten kysymys: Mistä tätä saa lisää?




*tuotteet saatu blogiin.











lauantai 11. helmikuuta 2017

Yksinäinen nainen

Oli tarkoituksena pitää syvällisemmät ajatukset yksityisenä, omassa päässä. Eihän siitä mitään tule, koska olen kuitenkin höpöttelijä ja pohtija.



Lokakuusta alkaen, kun aloitin uudet työt, olen töistä lähtiessä nähnyt katutason asunnossa naisen. Ajattelin, että on epäkohteliasta katsella toisten koteihin, mutta ei sitä oikein voi katsomattakaan, kun verhot auki kattolampun loimussa edessäni aukesi pienoisnäytelmä.

Päivästä toiseen yritin kävellä ohi, vilkuilematta.
Nainen, noin kuusikymppinen, oli aina asunnossa yksin. Keitteli punaisella vedenkeittimellä teevettä, kaatoi sitä yhteen kuppiin. Voiteli yhtä  leipää.

Tuli joulut ja uudetvuodet, asunto oli pimeänä. Huomasin kiintyneeni muukalaiseen, yksinäiseen naiseen. Huolestuin, että sairaalaanko on joutunut? Ajattelin, että yhtään lähiomaista ei ole kaipaamassa ja voi kauheeta nyt.

Mietin, että eihän asia varmaan mulle kuulu, ohikulkijalle. Duunarille, joka arkipäivisin on vaan nähnyt pikaiset vedenkeitot ja kumarat hartiat ikkunan takaa toisen tietämättä.



Viikon päästä verhot aukesivat taas ja nainen palasi kotiin. Olin iloinen ja nolo. Miksi vatvon toisen elämää, tietämättä siitä enempää ja ennen kaikkea miksi en ole mennyt soittamaan ovikelloa, jos olen ollut muukalaisen yksinäisyydestä huolissani? Oliko välittämiseni vain valetta itselleni, koska mitään konkreettista en ollut tehnyt, enkä kai olisi voinutkaan.
Ajattelin, miltä olisi tuntunut jos minun ovikelloani olisi joku muija soittanut sanoakseen :"mä oon nähnyt ikkunasta, kun keität vaan itsellesi teetä ja mä voin olla sun kaveri, koska säälittää". Olisin soittanut ittelleni poliisit.

No, asia tavallaan unohtui, kun laiton katseeni toiseen suuntaan ohikävellessä. Viime viikolla katsoin taas. Naisella oli kolme ystävää kylässä. Teki ruokaa nauravalle seurueelle, joivat viiniä.

Kyllä hävetti niin paljon. Tajusin, että näkemällä pätkän jonkun arjesta, ei voi tehdä päätelmää toisen onnesta tai onnettomuudesta. Ei voi sääliä mielikuvituksen varassa. Vieläkin hävettää ja samalla olen kiitollinen, etten mennyt oven taakse soittelemaan.

Oletko sinä koskaan ajatellut ihmisestä jotain, mikä osoittautuukin aivan vääräksi?


keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Tammertukussa besun kanssa

Eilisillalla pitkän duunipäivän jälkeen lähdettiin besu-Outin kanssa Tammertukun kesähommien esittelyyn.

Mullahan meni viime kesä niin, etten ehtinyt grillata kuin kerran ja takapihan terassilla en muista istuneeni kertaakaan. EN KERTAAKAAN!

Olin koko ajan joko töissä, tulossa töistä tai menossa töihin.


Ylimmässä kuvasarjassa BUBBLECAP- tuotteen keksijä esittelee meille limukoneen syrjättävää keksintöään.




Tapahtumassa meille esiteltiin romanttisia kesätuotteita. Itse ihastuin piha-asetelmaan ( siis tuohon romanttiseen) ja haaveilen tulevasta kesästä. Olisi ihanaa maata Appu-kissan ja perheen kanssa tuossa katoksessa, katsoa kun mies grillaa ja olla kerrankin itse paikalla syömässä.

AMBIENT-tuotteiden kesäiset printit olivat kyllä ihan mun tyylisiä. Ruusuja, perhosia ja rakkautta. (kuva yllä). Tilaisuudessa kerrottiin lisäksi mm. Katri Helenan omasta  SuomiFinland-mallistosta,  jossa on ainakin piensisustusta ja keittiötuotteita. 
Kivaa oli, kiitos!


torstai 2. helmikuuta 2017

#kaksostenpäivä

Suomen Monikkoperheet ry:n lanseeraamaa valtakunnallista Kaksosten päivää
vietetään 2.2.2017.


Tämän vuoden teemana on sisaruus – elämän mittainen side.
Kaksoset ja heidän perheensä juhlistavat päivää eri puolilla Suomea
monikkoperheyhdistysten järjestämissä tapahtumissa.

Vakilukijat tietää, että olen ei-identtinen kaksonen sisareni Sinin kanssa.
Tiedätte myös, että mulla on identtiset kaksostytöt. Kohta 13- vuotiaat.




Mun mielestä kaksosuudessa on parasta se, ettei ole koskaan yksin. Yksinolossahan ei ole mitään vikaa, mutta kyllä se on korvaamatonta, että toinen tietää mitä ajattelet, vaikket sano.
Kysyin omilta kaksosiltani myös, mikä on parasta. Molemmat vastasivat, että se, kun on saman näköinen sisko, niin tietää itse miltä näyttää katsomatta peiliin.





Sisarussuhde on elämämme pisin ihmissuhde. Sisarukset ovat läsnä elämässämme parhaillaan syntymästä kuolemaan saakka, pitempään kuin kukaan muu perheenjäsen tai muu ihminen. Monikkosisarusten välinen side on usein pitempi ja voimallisempi kuin yksittäin syntyneiden sisarusten.
-Pienet kaksoset eivät edes ymmärrä olevansa sisaruksestaan erillisiä, vaan he saattavat toimia hyvin kiinteänä ”me”-yksikkönä. Kaksosten kasvaessa nuoruusikään irtaantumisen vaihe saattaa toisinaan olla hyvinkin raastava. Tästä huolimatta kaksoset ovat usein koko
loppuelämänsä toistensa parhaita ystäviä.


Päivään liityyy myös somekampanja, jossa toivotaan niin kaksosten vanhempia kuin kaksosia itseään kertomaan, mikä kaksosuudessa on parasta? Vastauksen voi muotoilla joko tekstin tai kuvan muotoon niin Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa kuin muissakin sosiaalisen median välineissä. Hashtagina päivässä toimii #kaksostenpäivä.